Mantelihapero

Tämän päivän artikkelissa puhumme Mantelihapero:stä, aiheesta, joka on epäilemättä herättänyt kiinnostusta ja kiistaa viime aikoina. Mantelihapero on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämämme eri puoliin. Tässä artikkelissa tutkimme Mantelihapero:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja Mantelihapero:een liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Lopuksi tarkastelemme, kuinka Mantelihapero on vaikuttanut nykymaailmaan ja mitä voimme odottaa tulevaisuudessa.

Mantelihapero
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Haperot ja rouskut Russulaceae
Suku: Haperot Russula
Laji: integra
Kaksiosainen nimi

Russula integra
Quél.[2]

Katso myös

  Mantelihapero Commonsissa

Mantelihapero (Russula integra) on kupera tai laakealakkinen haperolaji. Sienen lakki on lähes tahmea ja väriltään viinin- tai tummanpunainen ja keskeltä musta. Heltat ovat valkeat ja vanhemmiten kellertyvät. Jalka on valkea ja vanhempana tyvestä keltalaikkuinen. Malto on valkeaa ja maku on mieto. Sieni kasvaa havumetsissä kalkkimailla harvakseltaan Etelä-Suomessa. Laji on hyvä ruokasieni. [3]

Lähteet

  1. ↑ Bachman, S., Svahnström, V. & Canteiro, C.: Russula integra IUCN Red List of Threatened Species. Version 2025-1. 2025. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.4.2025. (englanniksi)
  2. ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 2.9.2008
  3. ↑ Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 106. (suomeksi toim. Lasse Kosonen) WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3