Mari Vaattovaara

Nykyään Mari Vaattovaara on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikkialta maailmasta. Tekniikan ja globalisaation myötä Mari Vaattovaara on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen modernissa yhteiskunnassa. Mari Vaattovaara on herättänyt kasvavaa kiinnostusta eri aloilla tieteestä ja politiikasta populaarikulttuuriin aina sen alkuperinnöstä jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Mari Vaattovaara:n eri puolia, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.

Mari Vaattovaara
Henkilötiedot
Syntynyt19. tammikuuta 1967
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Arvonimikaupunkimaantieteen professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Oulun yliopisto, Wisconsin-Madisonin yliopisto
Tutkimusalue kaupunkimaantiede
Palkinnot

Mari Kaarina Vaattovaara (o.s. Lahtinen, s. 19. tammikuuta 1967 Helsinki)[1] on suomalainen kaupunkitutkija ja kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän johtaa myös Kaupunkitutkimusinstituuttia.[2]

Vaattovaara valmistui filosofian maisteriksi suunnittelumaantieteestä Oulun yliopistosta 1991[1]. Hän opiskeli Yhdysvalloissa Wisconsin-Madisonin yliopistossa, josta hän valmistui maisema-arkkitehdiksi (M.Sc 1993)[1]. Hän valmistui lisensiaatiksi 1994[1] ja väitteli tohtoriksi 1998 aiheenaan pääkaupunkiseudun sosiaalinen erilaistuminen.[3]

Vaattovaara on toiminut vuodesta 2014 alkaen matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaanina. Vuonna 2013 Vaattovaaralle myönnettiin Helsingin yliopiston J. V. Snellman -palkinto ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä.[4] Vaattovaara valittiin vuonna 2007 kansainvälisen asunto- ja yhdyskuntasuunnittelun kattojärjestön IFHP:n hallitukseen.[5] Vuonna 2015 Helsingin kaupunginhallitus myönsi Vaattovaaralle kultaisen Helsinki-mitalin tunnustuksena toiminnasta kaupungin hyväksi.[6]

Vaattovaaran puoliso on vuodesta 1994 tekniikan tohtori Matti Vaattovaara. Heillä on kolme lasta.[1]

Julkaisut

  • Pääkaupunkiseudun sosiaalinen erilaistuminen: ympäristö ja alueellisuus, Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998 (Väitöskirja)
  • Pääkaupunkiseudun sosiaalinen erilaistuminen : ympäristö ja alueellisuus. Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998 - (Tutkimuksia / Helsingin kaupungin tietokeskus, ISSN 1455-724X; 1998, 7). ISBN 951-718-175-2.
  • Vesa Keskinen, Martti Tuominen, Mari Vaattovaara (toim.), Helsinki - pohjoinen metropoli : 16 ajankohtaisnäkökulmaa Helsingistä suurkaupunkina, Helsingin kaupungin tietokeskus, 2002 ISBN 951-718-994-X.
  • Mari Vaattovaara, Matti Kortteinen & Rami Ratvio (toim.). Miten kehittää lähiötä? Tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 2010. - (Suomen ympäristö, ISSN 1238-7312 ; 46/2009.). ISBN 978-952-11-3669-6.
  • Jaana Keränen, Mari Vaattovaara, Matti Kortteinen, Rami Ratvio, Hannu Koski & Tuija Rantala (toim.). Turvalliset kaupunkiympäristöt : rakenteelliset taustat, asukkaiden kokemukset ja arjen turvallisuusratkaisu, VTT, 2013 - (VTT technology, ISSN 2242-1211 ; 88.). ISBN 978-951-38-7972-3.
  • Laaksonen, S., Kemppainen, T., Stjernberg, M., Kortteinen, M., Vaattovaara, M. & Lönnqvist, H.: Tackling city-regional dynamics in a survey using grid sampling.  13 huhtikuuta 2015. Survey Research Methods. 9, 1, s. 45-55 

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on 2015, s. 968–969. Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  2. ↑ Yhteisö Kaupunkitutkimusinstituutti. Viitattu 1.1.2022.
  3. ↑ Päivi Ängeslevä: "Mari Vaattovaara", Suomen Kuvalehti 13/2007
  4. ↑ Kuokkanen, Katja: Kaupunkimaantieteilijä Vaattovaara sai huippupalkinnon yliopistolta HS.fi. 26.3.2013. Viitattu 1.1.2022.
  5. ↑ Professori Mari Vaattovaara valittiin IFHP:n hallitukseen Rakennuslehti. 8.10.2007. Viitattu 6.9.2020.
  6. ↑ Kultaiset Helsinki-mitalit Kolalle, Saisiolle, Vesalalle ja seitsemälle muulle Helsingin kaupunki. Arkistoitu 6.11.2016. Viitattu 5.11.2016.

Aiheesta muualla