Aihe Marja-Liisa Viherä on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään lähtien Marja-Liisa Viherä on ollut tutkimuksen ja pohdinnan kohde, joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja ristiriitaisia kantoja. Tässä artikkelissa pyrimme käsittelemään objektiivisesti ja tyhjentävästi erilaisia Marja-Liisa Viherä:een liittyviä näkökohtia sen historiallisesta taustasta sen merkitykseen nykyisessä kontekstissa. Eri näkökulmia analysoidaan, asiaankuuluvaa dataa esitellään ja pyrimme tarjoamaan globaalin ja täydellisen näkemyksen Marja-Liisa Viherä:stä, tavoitteenaan osallistua keskusteluun tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Marja-Liisa (Maija) Viherä (s. 1940[1]) on tulevaisuuden- ja viestinnän tutkija, joka työskenteli Soneralla ja sen edeltäjillä tutkijana ja päätutkijana, jääden eläkkeelle 2008.[2] . Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi 1999 aiheenaan ”Ihminen tietoyhteiskunnassa – kansalaisten viestintävalmiudet kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana”[3]. Hän on julkaissut 2009 kirjan Digitaalisen arjen viestintä:: miksi, millä ja miten.[4] Maija Viherä on kirjoittanut useita artikkeleita somesta ja digitaalisesta viestinnästä, muun muassa Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry:n Futura-lehteen. Maija Viherä on asiantuntija viestinnän murroksessa, ja puhunut ja kirjoittanut tietoyhteiskunnasta ja viestintäkasvatuksesta jo silloin kun sanat olivat vielä yleisesti vieraita. Viherä on pitänyt viestintäleirejä nuorille jo vuodesta 1987 perustamassaan Viestintäkasvatuksen seura ry:ssä. Ensimmäisellä leirillä tutustuttiin mm. faksiin ja NMT-puhelimeen.[5][6] Hän on myös ollut jäsenenä valtioneuvoston tietoyhteiskuntafoorumissa. Viherä on toiminut Tulevaisuuden tutkimusseuran puheenjohtajana ja hän on myös seuran kunniajäsen.[7]
Vuoden 2005 kuluttajateko-tunnustuspalkinto myönnettiin tutkija Marja-Liisa Viherälle. Palkitsemisen perusteluna oli hänen pitkäjänteinen toimintansa sen puolesta, että tietotekniikka toimisi luontevana osana jokaisen kansalaisen arkipäivää[8].