Marjukka Korhonen

Nykymaailmassa Marjukka Korhonen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Marjukka Korhonen on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja kiistoja, olipa se yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai ammattimaisen merkityksensä vuoksi aihe. Marjukka Korhonen on ollut läpi historian tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, eikä sen vaikutus eri alueilla ole jäänyt huomaamatta. Tässä artikkelissa tutkimme Marjukka Korhonen:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykyään. Lisäksi keskustelemme Marjukka Korhonen:n perusteellisen ymmärtämisen tärkeydestä ja sen vaikutuksista elämäämme.

Marjukka Korhonen (s. 1968 Lappeenranta[1]) on suomalainen kuvanveistäjä. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi vuonna 2001 Kuvataideakatemiasta, jossa hän opiskeli vuosina 1988–1993. Korhonen opiskeli myös Repin-instituutissa Pietarissa vuonna 1994. Korhosen tuotannon skaala on laaja. Se ulottuu yksittäisistä veistoksista laajoihin julkisen ympäristön suunnittelutöihin.[2]

Julkisia teoksia

Korhosen ympäristöteoksiin kuuluu muun muassa vuonna 1997 Imatralle valmistunut Imandra Idäntie, joka ulottuu noin kymmenen kilometrin matkalle Vuoksenniskan moottoritien varrella eli valtatiellä 6 Mansikkakosken ja Kaukopään välillä. Ympäristöteoksen tilasi Kaakkois-Suomen tiepiiri.[3][4][5] Imandra Idäntie -projekti alkoi vuonna 1994. Sen kanssa osittain samaan aikaan vuosina 1996–1998 valmistuivat myös (silloisen) maantie 396:n (Pietarintien) ympäristötaideteokset Imatralle. Korhonen sai näistä molemmista töistä vuonna 1996 Kaakkois-Suomen rakennus- ja ympäristötaidepalkinnon, jonka myöntää Kaakkois-Suomen taidetoimikunta ja Kaakkois-Suomen Arkkitehdit SAFA.[2][6]

Vuonna 2010 valmistuivat Liikenneviraston tilaamat kaksi ympäristökohdetta Kemissä valtatie 4:llä: Valoportti-teos, jonka Korhonen suunnitteli yhteistyössä TaM Mari Siikosen, valosuunnittelija Ari Peltolan ja DI Antti Karjalaisen kanssa[7][8][9] ja Korhosen suunnittelema Hetki Kemissä, joka käsitti kolme valtatie 4:n alikulkukäytävää.[10][11]

Osana Tampereen Vuoreksen asuinalueen taideohjelmaa paljastettiin vuonna 2012 teos Kuusen Silmu, jonka Korhonen suunnitteli yhdessä WSP Groupin työryhmän kanssa[12] Lappeenrannan Vapaudenaukio–Paasikivenpuiston uudistamisen yhteydessä paljastettiin vuonna 2016 teos Ydinperhe; sisko- ja velipuoli[13][14]

Viimeisimpiä teoksia on Vantaan Keimolanmäkeen toteutettu ympäristöteos. Hankkeessa Keimolan moottoriradan ilkivallan runtelema valvontatorni muuntui interaktiiviseksi valo-äänitaideteokseksi, jota yleisö voi ”soittaa”. Teoksen nimi on Ombra ja se paljastettiin vuonna 2019. Valvontatornin uudistamiseksi järjestettiin suunnittelukilpailu, ja toteutunut teos on Marjukka Korhosen johtaman WSP Groupin suunnitteluryhmän ehdotus. Teoksen äänisuunnittelusta vastasi Markus Raivio. Keimolan valvontatorni valmistui vuonna 1966 ja sen suunnitteli arkkitehti Dag Englund.[15][16]

Seinäjoen rautatieaseman tunnelissa sijaitsee teos Kaninkolo ja maailmanpyörä.[17]

Kuvia julkisista teoksista

  • Kuusen Silmu, 2012, Tampere.
    Kuusen Silmu, 2012, Tampere.
  • yhdessä Markus Raivion kanssaa, Ombra, 2019, Vantaa.
    yhdessä Markus Raivion kanssaa, Ombra, 2019, Vantaa.
  • Ombra, 2019, Vantaa. Osakuva: Ombran äänien ohjauslaitteet.
    Ombra, 2019, Vantaa. Osakuva: Ombran äänien ohjauslaitteet.
  • Istuinveistokset (osa) 2016-2019, Helsinki.
    Istuinveistokset (osa) 2016-2019, Helsinki.

Lähteet

  1. ↑ Marjukka Korhonen Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 18.4.2020.
  2. ↑ a b Korhonen, Marjukka: Marjukka Korhonen CV Kuvataiteilijamatrikkeli. 2018. Viitattu 18.4.2020.
  3. ↑ Imandra Idäntie Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 18.4.2020.
  4. ↑ Pihlaja, Jaakko: Tietaide somistaa Vuoksenniskan moottoritietä Helsingin Sanomat. 14.10.1997. Viitattu 18.4.2020.
  5. ↑ Latukka, Erkki & Korhonen, Marjukka: Vuoksenniskan moottoritie - Imandra idäntie. (Ympäristötaideteosten esittely) Kouvola: Kaakkois-Suomen tiepiiri, 1997.
  6. ↑ Taidetta arkeen – Ehdotus valtion keinoiksi edistää prosenttiperiaatetta osana julkista rakentamista – Täydentävät taustaselvitykset, artikkelit ja seminaarit, s. 14. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2013. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 18.4.2020. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Valoportti Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 18.4.2020.
  8. ↑ Kemin ohitustielle taideteos led-valoista yle.fi. 5.10.2010. Viitattu 18.4.2020.
  9. ↑ Räinä, Alpo: [http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/132/4ccc1f5/2011_02_TRYn_Pintakasittelyjaos_perustettu.pdf Kestävää maisemataidetta Tikkurilan tuotteilla] 2011. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 18.4.2020.
  10. ↑ Hetki Kemissä Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 18.4.2020.
  11. ↑ Taidetta alikulkutunneleissa Kemissä Suomela-verkkolehti. Arkistoitu 6.8.2020. Viitattu 18.4.2020.
  12. ↑ Taideteokset Vuoreksessa Vuores Palvelu Oy. Viitattu 18.4.2020.
  13. ↑ Vapaudenaukio-Paasikivenpuisto – Prosenttitaide 5.6.2015. Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 21.9.2020. Viitattu 18.4.2020.
  14. ↑ Vapaudenaukiosta kaupunkilaisten uusi kohtaamispaikka – avajaiset pe 17.6.2016 17.6.2016. Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 26.12.2017. Viitattu 18.4.2020.
  15. ↑ Ikola, Vilma: Autourheilulegendan Porsche mouruaa nyt Keimolan vanhassa valvontatornissa: Video näyttää, miten torni reagoi ihmisen liikkeeseen Ilta-Sanomat. 22.10.2019. Viitattu 18.4.2020.
  16. ↑ Kivistön valokohteet Vantaan kaupunki. Viitattu 18.4.2020.
  17. ↑ Marjukka Korhonen Kaninkolo ja maailmanpyörä Seinäjoen kaupunki. Viitattu 9.4.2025.