Seinäjoen rautatieasema

Tässä artikkelissa tutkimme Seinäjoen rautatieasema:n aihetta perusteellisesti, tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Seinäjoen rautatieasema on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa yhteiskunnallisen vaikutuksensa ja jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin. Seuraavilla sivuilla tutkimme Seinäjoen rautatieasema:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutuksia niinkin erilaisilla aloilla kuin tiede, kulttuuri, politiikka ja talous. Yksityiskohtaisen ja kattavan lähestymistavan avulla tämän artikkelin tavoitteena on tarjota täydellinen ja ajan tasalla oleva näkemys Seinäjoen rautatieasema:stä ja antaa lukijoille syvemmän käsityksen sen merkityksestä nykymaailmassa.

Seinäjoki
Seinäjoen rautatieasema joulukuussa 2024.
Seinäjoen rautatieasema joulukuussa 2024.
Perustiedot
Lyhenne Sk
Rataosa Seinäjoki–Oulu,
Seinäjoki–Vaasa–Vaskiluoto,
Seinäjoki–Kaskinen,
Haapamäki–Seinäjoki,
Tampere–Seinäjoki
Ratakilometri 418+001
Sijainti 62°47′31″N, 022°50′37″E
Osoite Ruukintie 2, 60100 Seinäjoki
Etäisyydet Oulu 334 km,
Vaasa 75 km,
Tampere 160 km,
Haapamäki 117 km,
Kaskinen 112 km
Avattu 29. syyskuuta 1883
Liikenne
Käyttäjiä n. 963 000 (2019)[1]
Liikennöitsijä(t) VR
Kaukoliikenne Helsinki–Oulu–Rovaniemi/Kemijärvi, Helsinki–Kolari, Helsinki–Vaasa
Taajamajunat Seinäjoki–Jyväskylä, Seinäjoki–Ähtäri
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm; 26,5 cm[2]
Lyhin ja pisin pituus 396 m; 459 m [2]
Pinnoite asfaltti ja betoni
Laiturinäytöt 9 kpl
Asemarakennus
Tyyppi matkakeskus
Suunnittelija Heikki Castrén
Materiaali betoni, teräs
Valmistunut 1969
Lipunmyynti VR-lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta, tavararatapiha
Aiheesta muualla

Seinäjoen rautatieasema (lyh. Sk) on rautatieasema, joka sijaitsee Seinäjoen keskustassa Valtionkatu 1:ssä. Nykyinen asemarakennus valmistui 1969, ja se sijaitsee samassa rakennuksessa kuin linja-autoasema. Rakennus oli valmistuessaan tilavuudeltaan Suomen toiseksi suurin rautatieasemarakennus Helsingin rautatieaseman jälkeen. 2000-luvulla rakennus peruskorjattiin nykyaikaiseksi matkakeskukseksi.[3]

Seinäjoki on merkittävä risteysasema, josta on yhteys sekä Helsingin, Oulun, Vaasan, Jyväskylän ja Kaskisten suuntaan. Väylävirasto kielsi liikenteen Kaskisten radalla 14.9.2024 alkaen[4]. Radalla Kaskisiin ja sen satamaan oli ainoastaan tavaraliikennettä.

Seinäjoen rautatieasema-alue kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[5].

Uusi asemarakennus otettiin käyttöön 4. joulukuuta 2024, ja samalla käytöstä poistui vanha asemarakennus.

Historiaa

Seinäjoen rautatieasema sijoitettiin vuonna 1883 liikenteelle avatun Vaasan radan varteen lähelle Östermyran ruukkia Seinäjoen kylään. Varhaisen teollisuuden ansiosta Seinäjoesta oli jo 1860-luvulla muodostettu oma kuntansa ja kappeliseurakuntansa. Ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjernan kerrotaan vaikuttaneen ratkaisevasti rautatien saamiseen paikkakunnalle. Ensimmäinen asemarakennus valmistui IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan samanlaisena kuin Vilppulan ja Alavuden asemat; Oulun radan suunta ei ollut vielä tässä vaiheessa selvillä. Ratapihan itäreunaan rakennettiin 10-paikkainen veturitalli, joka laajennettiin myöhemmin 17-paikkaiseksi. Tavararatapihan laajennuttua veturitalli on jäänyt keskelle ratapiha-aluetta. Rautatieaseman nimenä oli vuoteen 1892 saakka Östermyra ja sen jälkeen vuoteen 1897 Seinäjoki/Östermyra.[3]

Seinäjoen aseman kohtalo muuttui nopeasti avaamisensa jälkeen. Vanha suunnitelma Oulun radan suunnasta muuttui, ja sen lähtöasemaksi vaihtui Myllymäen sijasta Seinäjoki. Oulun rata valmistui vain kolme vuotta Vaasan radan jälkeen ja Seinäjoesta tuli tärkeä risteysasema, jossa lisäksi yöpyivät Oulun suunnan junat. Myös Vaasaan matkustaneet viettivät yönsä Seinäjoella, koska illalla saapuneiden junien vaihtoyhteys lähti vasta seuraavana aamuna. Matkustajat yöpyivät aseman tuntumassa sijainneissa kahdessa rautatiehotellissa, joista toinen oli tarkoitettu II luokan ja toinen III luokan matkustajille.[3]

Seinäjoesta tuli neljän radan risteysasema vuonna 1911, jolloin Suupohjan rata valmistui Perälän asemalle saakka. Rataosat Perälän asemalta Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin valmistuivat vuonna 1913. 1900-luvun alkupuolella Seinäjoen asemanseutu kasvoi nopeasti teollisuus- ja asutuskeskukseksi. Asemanseudusta muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1921 ja se erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi kymmenen vuotta myöhemmin. Seinäjoen maalaiskunta yhdistettiin kauppalaan vuonna 1959 ja Seinäjoki muuttui kaupungiksi vuoden 1960 alussa.[3]

Henkilöliikenne Suupohjan radalla lopetettiin vuonna 1968. ja rataosuus Perälän asemalta Kristiinankaupunkiin poistettiin käytöstä vuonna 1982. Uusi rataosuus Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle avattiin vuonna 1971. Tämän jälkeen Seinäjoelta oli henkilöliikennettä neljään suuntaan ja rautatie viiteen suuntaan. Uusi alikulkutunneli asemalaitureille rakennettiin vuosina 1993–1994. Asemarakennuksen omistaa VR-Yhtymä, muut asema-alueen rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[3]

Vanha asemarakennus

Seinäjoen vanha matkakeskus kesällä 2008

Asema- ja matkakeskusrakennus rakennettiin vuosina 1968–1971. Suunnittelusta vastasi arkkitehti Heikki Castrén. Seinäjoen asemarakennus oli valmistuessaan maan toiseksi suurin Helsingin jälkeen. Siellä oli esimerkiksi neljä ravintolaa, mukaan luettuna ilmeisesti Euroopan ensimmäinen rautatieasemalla toiminut tanssiravintola. Myöhemmin rakennuksen sisäänkäyntejä muutettiin ja siihen muun muassa lisättiin Postin laajennusosa. 1980-luvulla asemaa remontoitiin arkkitehti Touko Saaren suunnitelmien mukaan.[6]

Matkakeskus

Asemahalliin avattiin Suomen ensimmäinen matkakeskus vuonna 2000. Kun junat ja linja-autot olivat samassa terminaalissa, liikennevälineestä toiseen vaihtaminen oli helppoa. Lippumyynti, aikatauluinfo ja kahvilat olivat kaikki saman katon alla. Liikenneministeriön ylijohtaja Harri Cavénin mukaan Suomessa oli tuohon aikaan Euroopan tihein ja tehokkaimmin hoidettu bussiliikenteen verkosto. [7]

Seinäjoen lipunmyynti loppui vuoden 2016 alusta.[8]

Seinäjoen uusi rautatieasema odotussali

Uusi asemarakennus

Arkkitehti Anssi Lassilan[9] ja arkkitehtitoimisto OOPEAA:n suunnittelema uusi asemarakennus otettiin käyttöön 4. joulukuuta 2024, ja samalla entinen, arkkitehti Heikki Castrénin suunnittelema rakennus vuodelta 1971, poistui käytöstä. Sen kohtaloa ei ole toistaiseksi päätetty.[10][11]

Kartta
Uusi ja vanha rautatieasema

Taide

Matkustajaliikenne

Seinäjoen asemalla pysähtyvät kaikki junat Helsingistä Vaasaan ja Oulun suuntaan. Tämän lisäksi asemalta on taajamajunayhteys Ähtäriin ja Jyväskylään.

Junien lähtöraiteet

[14]

  • Raiteelta 1 liikennöidään junia Helsinkiin, Vaasaan ja Oulun suuntaan.
  • Raiteelta 2 liikennöidään junia Helsinkiin ja Vaasaan.
  • Raiteelta 3 liikennöidään junia Helsinkiin ja Vaasaan.
  • Raiteelta 4 lähtevät taajamajunat Ähtäriin ja Jyväskylään.

Kuvia

Lähteet

  1. Rautatieasemien matkustajamäärät (.xlsx) (Tiedot ovat laskentataulukossa. Luku on nousijoiden ja poistujien summa.) tietopyynto.fi. Viitattu 1.1.2023.
  2. a b Rautateiden verkkoselostus 2023 (PDF) (s. 91, 101) Väylävirasto. Viitattu 1.1.2023.
  3. a b c d e Jussi Iltanen: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 139–140. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  4. Kati Ala-Renko: Väylävirasto kieltää liikenteen Suupohjan radalla sen huonon kunnon vuoksi Yle. Viitattu 13.9.2024.
  5. Seinäjoen rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  6. Seinäjoen rautatieasema tyhjenee – aikanaan se oli maan ”mahtavin ja suurin” heti Helsingin jälkeen Yle Uutiset. 3.12.2024. Viitattu 13.3.2025.
  7. Virpi Kupiainen-Ämmälä: Seinäjoen asema oli maan ensimmäinen matkakeskus – Sukella Eparin kanssa historiaan ilkkapohjalainen.fi. 7.3.2025. Viitattu 13.3.2025.
  8. VR:n lipunmyynti loppuu 13 asemalta – ainakin 157 aiotaan irtisanoa Helsingin Sanomat. 30.11.2015. Arkistoitu 23.6.2016. Viitattu 29.8.2016.
  9. Virpi Kupiainen-Ämmälä: Miten Seinäjoen uutta rautatieasemaa käytetään? – Pääarkkitehti Anssi Lassila vastaa lukijoiden kysymyksiin ilkkapohjalainen.fi. 21.1.2025. Viitattu 26.1.2025.
  10. Hanne Leiwo, Seinäjoen rautatieasema tyhjenee, Yle.fi, uutiset 3.12.2024, viitattu 3.12.2024
  11. Eveliina Pada, Tällainen on Seinäjoen uusi asema, Yle.fi, uutiset 26.11.2024, viitattu 3.12.2024
  12. Rautatieaseman patsas on siirretty uudelle asema-aukiolle Seinäjoen kaupunki. 23.8.2024. Viitattu 9.4.2025.
  13. a b c d e Asemanseudun taidekohteet Seinäjoen kaupunki. Viitattu 9.4.2025.
  14. Seinäjoki junalahdot.fi. Viitattu 1.1.2023.

Aiheesta muualla