Markku Johansson

Nykyään Markku Johansson-aihe on äärimmäisen tärkeä, ja se on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Markku Johansson on onnistunut nousemaan jatkuvan keskustelun aiheeksi joko yhteiskuntavaikutuksensa, nykypäivän merkityksensä tai yksinkertaisesti kiehtovan historiansa vuoksi. Alkuistaan ​​mahdollisiin seurauksiinsa tulevaisuudessa Markku Johansson on osoittautunut jännittäväksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tämän artikkelin aikana perehdymme Markku Johansson:n eri puoliin, analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.

Markku Johansson johtaa UMOa 1993.

Markku Henrik Johansson (s. 22. maaliskuuta 1949[1] Lahti) on suomalainen muusikko, kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja. Hänen instrumenttinsa ovat trumpetti ja flyygelitorvi.[2]

Markku Johanssonin velipuoli oli viihdemusiikin moniottelija Nacke Johansson.

Koulutus

Markku Johansson aloitti trumpetinsoiton 13-vuotiaana. Hän suuntautui aluksi klassiseen musiikkiin. Johansson opiskeli Lahden musiikkiopistossa vuosina 1965–1968 pääaineena trumpetin soitto. Hän jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa 1970–1972. Vuosina 1976–1977 Johansson opiskeli New Yorkissa opettajinaan Thad Jones, Lew Soloff sekä Carmine Caruso.

Työura

Johansson aloitti ammattimuusikkona Helsingissä vuonna 1970.[2] Samana vuonna hän soitti Carolan orkesterissa sekä Danny-show'ssa.

Pepe & Paradise -yhtyeessä Johansson oli mukana vuosina 1970−1975.

1970-luvulta alkaen Johansson oli yksi Toivo Kärjen luottosovittajia, levytetyistä originaalikappaleista mainittakoon "Kuka puolestani itkee" (Kid 1971), "Tuletko mukaan" (Pasi Kaunisto 1973), "Kiven alla" (Merja Rantamäki 1979), "Kun vaivut sylissäni uneen" (Paula Koivuniemi 1980), "Paista päivä" (Tapani Kansa 1982). Lisäksi Johansson johti lukuisia Kärjen kappaleiden levytysorkestereita tai soitti niissä trumpettia tai flyygelitorvea.[3]

Johansson on UMO Jazz Orchestran perustajajäsen. Hän toimi UMO:n kapellimestarina vuosina 1992−93.[2] Tuona aikana UMO laajensi repertuaariaan ja teki yhteistyötä esimerkiksi säveltäjä Eero Hämeenniemen kanssa. [4]Johansson aloitti Vantaan viihdeorkesterin taiteellisena johtajana ja kapellimestarina vuonna 1988. Toimikausi kesti yli 20 vuotta. Tänä aikana orkesteri tuli tunnetuksi Suomen ainoana viihdemusiikkiin erikoistuneena sinfoniakokoonpanona. Markku Johansson lopetti kautensa vuoden 2009 lopussa. Vantaan viihdeorkesterin lisäksi Johansson on uransa aikana vieraillut johtamassa useimpia Suomen sinfoniaorkestereita.

Johansson valitsi vuoden 2006 Iskelmä-Finlandian saajan Paula Koivuniemen. Voittaja julkistettiin Nokialla Tapsan tahdeissa 27. heinäkuuta 2006.

Palkintoja

Levytykset

Omalla nimellä

  • Sympatiaa (1970)
  • Funny Tricks But Beautiful (1982)
  • Blue Echoes (1986)
  • Markku Johansson & Friends (1988)
  • Tenderly (1990)
  • Exorbitant (1994)
  • Antti Sarpila Meets Markku Johansson (1996)
  • Don Menza, Markku Johansson, Esko Linnavalli, Jesper Lundgaard ja Esko Rosnell Very Live at Groovy (2008)

UMO:n kapellimestarina

  • UMO Helsingin laulu (1991)
  • UMO Plays BAT Jazz in Finland – The First Seven (1992)
  • UMO Selected Standards (1993)

Kapellimestarina

  • BIG-BAND Suomalaisittain (Markku Johanssonin iso orkesteri, 1994)
  • Georg Malmstén musiikkia lapsille (Helsingin kaupunginorkesteri, Markku Johansson, 2003)

Vantaan viihdeorkesterin kapellimestarina

  • Suosittuja suomalaisia sävelmiä (1992)
  • Jealousy (1997)
  • Varastetut helmet solistina Jari Sillanpää (1998)
  • Blue Dreams - Premiere recordings of sentimental orchestral pops composed by Markku Johansson (1999)
  • Hurmio solistina Jorma Hynninen (2000)
  • Joulun ihme solistina Pentti Hietanen (2001)
  • Muistojen Bulevardi (2002)
  • Joulun tähdet (2002)
  • Illan varjoon himmeään solistina Mari Palo (2003)
  • Konserttilavalla Mamba & Vantaan viihdeorkesteri DVD (2004)
  • Vantaa Pops Parade (2005)
  • Kaksipäisen kotkan varjossa elokuvan laulut (2005)
  • Joulun hohde (2006)
  • Tähtiä ja timantteja (2008)

Muut

Lähteet

  • Vartti-lehden haastattelu 6.2.2008

Viitteet

  1. ↑ Toimintakertomus vuodelta 1999 Elvis RY. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 24.12.2009.
  2. ↑ a b c d Markku Johansson Vantaan Viihdeorkesteri. Arkistoitu 3.8.2009. Viitattu 5.2.2009.
  3. ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 647. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
  4. ↑ Markku Johansson - Biografia - Jazz Finland jazzfinland.fi. Viitattu 21.11.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Kotimaan toiminta: Valtakunnalliset Jazzpäivät ja Yrjö-palkinto Jazz Finland. Jazzliitto. Viitattu 30.7.2018.

Aiheesta muualla