Matthias Weckmann

Tämä artikkeli käsittelee Matthias Weckmann:n aihetta ja tutkii sen eri puolia ja merkityksiä. Matthias Weckmann on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostavan ja keskustelun kohteena yhteiskunnan eri osa-alueilla. Syvän ja yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Matthias Weckmann:n keskeisiä näkökohtia sekä tarjoamaan rikastuttavan näkemyksen ja mielenkiintoisia näkökulmia sen vaikutuksista kulttuuriin, historiaan, politiikkaan tai mihin tahansa muuhun asiaankuuluvaan alaan. Tämän merkittävän aiheen ymmärtämisen syventämiseksi tarkastellaan myös sen käytännön seurauksia ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuden kannalta.

Matthias Weckmann (1619 tai aiemmin – 1674) oli saksalainen säveltäjä. Hän toimi kuoropoikana Dresdenin hovikappelissa vuosina 1630–33 ja sai samalla opetusta Heinrich Schütziltä. Vuonna 1633 hän lähti Hampuriin opiskellakseen Michael Praetoriuksen johdolla. Palattuaan Dresdeniin hän otti vastaan työn urkurina kappelissa.[1]

Vuonna 1642 Weckmann lähti Nykøbingiin, Tanskaan, jossa toimi kappelin urkurina vuoteen 1647. Tämän jälkeen hän toimi jälleen Dresdenissä, sitten vuodesta 1655 Hampurin Pyhän Jaakon kirkossa. Hän pysyi Hampurissa loppuikänsä, perusti siellä vuonna 1660 collegium musicumin ja sävelsi paikassa suuren osan säilyneestä musiikistaan, johon kuuluu kantaatteja, kuoroteoksia, canzonoita, sonaatteja ja kosketinsoitinmusiikkia.[1]

Bernard Foccroulle levytti Weckmannin koko uruille säveltämän tuotannon.[2]

Lähteet

Aiheesta muualla