Matti Kuusla

Matti Kuusla on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen vuosien varrella. Pysyvällä vaikutuksellaan ja merkityksellään nyky-yhteiskunnassa Matti Kuusla on herättänyt keskustelua eri aloilla. Matti Kuusla on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena alusta alkaen sen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Matti Kuusla:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta sen nykyajan vaikutuksiin. Tavoitteena on valaista aihetta, joka on edelleen jännittävä ja kiehtova monille.

Matti Kuusla
Matti Kuusla toukokuussa 2010.
Matti Kuusla toukokuussa 2010.
Henkilötiedot
Koko nimi Matti Kuusla
Syntynyt7. elokuuta 1933
Helsinki, Suomi
Kuollut22. marraskuuta 2018 (85 vuotta)
Espoo
Ammatti näyttelijä, käsikirjoittaja
Näyttelijä
Taiteilijanimet Pikkis Kuusla
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Svensk Filmdatabas

Matti Kaarlo ”Pikkis” Kuusla (vuoteen 1935 Granlund;[1] 7. elokuuta 1933[2] Helsinki – 22. marraskuuta 2018[3] Espoo[4]) oli suomalainen näyttelijä ja käsikirjoittaja. Hän oli yksi suomalaisen televisioviihteen pioneereista, joka tunnetaan erityisesti yhteistyöstään Jukka Virtasen ja Aarre Elon kanssa. Kuusla oli mukana 36 elokuvassa ja viidessä televisiosarjassa. Hän kuului myös Uuden Iloisen Teatterin perustajajäseniin.[3][5]

Ura

Kuuslan vanhemmat olivat näyttelijät Arvo Kuusla ja Irja Kuusla.[6] Hänen veljensä oli elokuvaaja Mauno Kuusla. Kuusla kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin yhteislyseosta vuonna 1953.lähde?

Näyttelijä ja viihdetaiteilija Matti Kuusla vuonna 1969.

Hän aloitti elokuvauransa jo lapsena 1940-luvulla. 1960-luvulla Kuusla muodosti yhdessä Jukka Virtasen ja Aarre Elon kanssa viihderyhmä VEK:n. Ryhmä teki muun muassa televisio-ohjelma Lumilinnan, joka voitti Euroopan televisioyhtiöiden Kultainen ruusu ‑kilpailun. Kuuslalla oli myös oma sketsisarja Piikkis. Lisäksi hän käsikirjoitti useita viihdeohjelmia, ja vastasi UIT:n tuotannoista vuosina 1979–2001.[3][5]

Vuosina 1952–1964 Kuusla pelasi HJK:ssa 46 jääkiekon SM-sarjan ottelua.[1] Myöhemmiin hän oli aktiivisesti mukana Raittius- ja urheiluseura Zoomin toiminnassa.[3]

Kuusla oli historian ensimmäisen sarjavalmisteisen Futuro-talon omistaja[7]. Nykyään talo on esillä Espoon WeeGeessä[7].

Kuusla menehtyi rauhallisesti nukkuen 85-vuotiaana.[3] Hänet on haudattu Kappelin hautausmaalle Espooseen.[8]

Filmografia

Elonetissä on merkintöjä Kuuslan 43 elokuvasta.[2]

Elokuvat
Vuosi Elokuva Rooli
1940 Runon kuningas ja muuttolintu Runebergin poika
1944 Suomisen Olli rakastuu ”Fermaatin” lapsi
1945 Tähtireportterit tulevat lehdenjakajapoika
1948 Onnen-Pekka koululainen
1954 Laivan kannella mies kapakassa
1955 Villi Pohjola 5. konna
Tuntematon sotilas haavoittunut
Sankarialokas alokas / legioonalainen
Rakas lurjus 1. poika, Norssin 7-luokkalainen
Nukkekauppias ja kaunis Lilith poliisi
1956 Evakko Yllön Salu
Rintamalotta (pois leikattu rooli)
Anu ja Mikko kylän poika
Tyttö lähtee kasarmiin alokas
1957 Vihdoinkin hääyö poika hipoissa
Vääpeli Mynkhausen Pekka Visaoksa
Taas tyttö kadoksissa! Toropaisen Heikki
Pekka ja Pätkä ketjukolarissa mies saluunassa
Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä sammakkomies
Elokuvat
Vuosi Elokuva Rooli
1957 Herra sotaministeri sotilas
1918 – mies ja hänen omatuntonsa Jali, nuori punakaartilainen
1958 Verta käsissämme
Sotapojan heilat alokas
Murheenkryynin poika alokas
Äidittömät osto- ja myyntiliikkeen 2. mies
Kulkurin masurkka kihlajaisvieras
Kahden ladun poikki tukkijätkä
Autuas eversti mies krokettikentällä
1959 Ei ruumiita makuuhuoneeseen mies ravintolassa
1960 Oho, sanoi Eemeli Roope, hanurin soittaja
Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut kihlajaisvieras
Lumisten metsien tyttö kylänmies
1961 Mullin mallin keittiömies
1968 Äl’ yli päästä perhanaa itsenään
1983 Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin ministeri Nitsikov
1991 Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet vieraan vallan paha poika Körmyn unessa
Televisiosarjat
Vuosi Sarja Rooli
1964, 1965 Tuulimylly
1964, 1975, 1987 Piikkis
1966 Me krokotiilit
1969 Kesäterässä
1970 Ilkamat
1976, 1987 Pikkis
Televisioelokuvat
Vuosi Elokuva Rooli
1965 Lumilinna

Lähteet

  1. ↑ a b Jääkiekkokirja 2017–2018, s. 486. SM-Liiga, 2017.
  2. ↑ a b Matti Kuusla Elonetissä.
  3. ↑ a b c d e Salokorpi, Jussi: Viihteen monitaituri Matti "Pikkis" Kuusla on kuollut Yle Uutiset. 22.11.2018. Yle. Viitattu 22.11.2018.
  4. ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Tv-viihteen oivaltava ideatykki. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 23.12.2018, s. C 21. Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ a b Petäjä, Jukka: Tv-viihteen pioneeri Matti Kuusla on kuollut 22.11.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.11.2018.
  6. ↑ Viihdelegenda Matti Kuuslan, 82, raskas arki: omaishoitaja, ei taiteilijaeläkettä... ”Olemme täysin syrjäytettyjä” Ilta-Sanomat. 31.10.2015. Viitattu 1.11.2018.
  7. ↑ a b Ufo-taloon pääsee huomisesta alkaen - tutustu etukäteen täällä mtvuutiset.fi. 7.5.2012. Viitattu 29.6.2021.
  8. ↑ Espoon seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 6.12.2023.