Nykyään Matti Pietinen on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Nyky-yhteiskuntaan vaikutuksensa ansiosta Matti Pietinen:stä on tullut keskustelu- ja pohdiskelupaikka kaikenikäisille yksilöille. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Matti Pietinen on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta, ja siitä on tullut vertailukohta jokapäiväisen elämän perusnäkökohtien ymmärtämiselle. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Matti Pietinen:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin, analysoimme sen vaikutusta eri aloilla ja tarjoamme kattavan näkökulman sen merkitykseen nykyään.
Matti Pietinen (aiemmin Pitkänen, 3. maaliskuuta 1859 Sumiainen – 27. huhtikuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja tehtailija, joka toimi valtiopäivämiehenä ja nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana 1910-luvulla. Hänet murhattiin Suomen sisällissodan aikana niin sanotussa Viipurin lääninvankilan joukkomurhassa.
Pietisen vanhemmat olivat torppari Matts Pitkänen ja Johanna Charlotta Sorri. Hän kävi kansakoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1881. Pietinen oli kansankoulunopettajana Säkkijärvellä 1882–1892. Hänellä oli puusepänverstas Säkkijärvellä vuosina 1886–1892, ja vuodesta 1891 Pietisen puusepäntehdas toimi Viipurissa. Tehtaan toimipaikaksi valmistui vuonna 1907 Pietisen palatsina tunnettu kivitalo vastapäätä Viipurin rautatieasemaa. Pietisen liikkeen nimeksi tuli vuonna 1917 Matti Pietinen Oy ja Pietinen toimi yhtiön johtokunnan puheenjohtajana. Pietinen teki myös talonkauppoja näiden liiketoimiensa ohella. Pietinen oli naimisissa vuodesta 1883 Ida Maria Virtasen kanssa. Heidän poikansa oli valokuvaaja Aarne Pietinen.
Pietinen oli porvarissäädyssä Viipurin edustaja valtiopäivillä 1904–1905 ja 1905–1906.[1] Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja hän oli 1910–1914 edustaen Viipurin läänin läntistä vaalipiiriä. Hän oli myös Säkkijärven kuntakokouksen puheenjohtaja ja Viipurin kaupunginvaltuuston jäsen.
Pietinen murhattiin Suomen sisällissodan loppuvaiheessa 27. huhtikuuta 1918 Viipurin lääninvankilan joukkomurhassa, kun Hjalmar Kaipiaisen johtama punaisten joukko tunkeutui lääninvankilaan ja surmasi humalapäissään noin 30 vankia, mukaan lukien toisen kansanedustajan Leander Ikosen ja vankilanjohtajan.