Matti Vuolukka

Nykyään Matti Vuolukka on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri alueilla. Tämä aihe on vuosien ajan saavuttanut merkittävää merkitystä herättäen asiantuntijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostuksen. Matti Vuolukka:n merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutukseen päätöksentekoon poliittisella, sosiaalisella ja taloudellisella tasolla. Siksi on olennaista ymmärtää perusteellisesti Matti Vuolukka:een liittyvät näkökohdat, sen vaikutukset sekä sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset. Siksi tässä artikkelissa käsittelemme kattavasti ja objektiivisesti Matti Vuolukka:een liittyviä eri näkökohtia, jotta voimme tarjota selkeän ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Tampereen vallankumouskomitea maaliskuussa 1917. Matti Vuolukka kuvan oikeassa yläkulmassa (nro. 30).

Matti Vuolukka (oik. Matts Viktor Wuolukka, 23. heinäkuuta 1870 Tervola – 31. toukokuuta 1951 Tampere) oli suomalainen toimittaja, kirjankustantaja ja työväenliikkeen aktiivi.

Poliittinen toiminta

Varsinaiselta ammatiltaan Vuolukka oli puuseppä. Hän kuului Oulun Työväenyhdistykseen, jonka edustajana Vuolukka oli heinäkuussa 1899 Turussa järjestetyssä Suomen Työväenpuolueen (nyk. SDP) perustavassa kokouksessa. Vuolukka valittiin kokouksessa myös sen ensimmäiseen puoluehallitukseen.[1] Saman vuoden elokuussa Vuolukka muutti Tampereelle, jossa hän aloitti Kansan Lehden ainoana toimittajana tehtävästä erotetun Kössi Koskisen tilalla.[2] Vuolukka työskenteli lehdessä aina vuoteen 1904 saakka.[3] Vuoden 1901 Viipurin ja 1903 Forssan puoluekokouksiin hän osallistui Tampereen Työväenyhdistyksen edustajana. Vuolukka oli vuoden 1903 aikana myös organisoimassa kutsuntalakkoja, jonka vuoksi viranomaiset harkitsivat jopa hänen karkottamistaan.[2]

Myöhemmin Vuolukka toimi muun muassa vuoden 1905 suurlakon aikana Turun lakkokomiteassa[4] ja jatkoi poliittista aktivismiaan ainakin sisällissotaan saakka. Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeen hän kuului maaliskuussa 1917 perustettuun Tampereen vallankumouskomiteaan.[5] Matti Vuolukka on haudattu syntymäpitäjänsä Tervolan hautausmaalle.[6]

Kirjankustantajana

Kustannustoimintaa Vuolukka harjoitti vuodesta 1904 lähtien toiminimillä M. V. Vuolukka ja Matti Vuolukka & Kumpp. Hän julkaisi kymmeniä lähinnä sosialistisia ja ateistisia teoksia, joiden joukossa oli suomennoksia muun muassa August Bebelin, Edward Bellamyn, Robert G. Ingersollin, Karl Kautskyn, Paul Lafarguen ja Friedrich Max Müllerin tuotannosta. Suomalaisista työväenliikkeen vaikuttajista Vuolukka julkaisi Kössi Kaatran, Kaapo Murroksen, Esa Paavo-Kallion, Jukka Pohjolan ja Kaarlo Uskelan teoksia. Hän kustansi myös Ilmari Kiannon jumalanpilkkasyytteen aiheuttaneen teoksen Vapaauskoisen psalttari (1912) sekä Mustan raamatun käännöksen (1927).[7]

Vuosina 1904–1909 Vuolukka toimitti Eteenpäin: Kalenteri kansalle -nimistä vuosikirjaa, joka sisälsi almanakan lisäksi muun muassa poliittisia kirjoituksia ja pilapiirroksia.[7]

Lähteet

  1. ↑ Suomen Työväenpuolueen perustavan kokouksen pöytäkirja (Arkistoitu – Internet Archive) s. 10, 101. Työväen arkisto. Viitattu 23.7.2015.
  2. ↑ a b Tanni, Sanna: Kisällistä työväen herättäjäksi – Yrjö Mäkelinin Tampereen aika nuoruusvuosista suurlakkoon, s. 19, 25, 32, 34. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 2008. Teoksen verkkoversio
  3. ↑ Toimittaja Matti Vuolukka Työväen arkisto. Viitattu 23.7.2015.
  4. ↑ Storstrejken i Åbo 1905: strejkkomitténs sammanträde i Stadshuset Åbo Akademis bildsamlingar. Arkistoitu 23.7.2015. Viitattu 23.7.2015.
  5. ↑ Tampereen vallankumouskomitea, suomalaiset jäsenet Europeana. Viitattu 23.7.2015.
  6. ↑ Tervolan hautausmaa, Tervola Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 23.7.2015.
  7. ↑ a b Suomen kansallisbibliografia Fennica (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 23.7.2015.

Aiheesta muualla