Mauno Juvonen
Nykymaailmassa Mauno Juvonen on erittäin tärkeä aihe ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Ilmestymisensä jälkeen Mauno Juvonen on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja kiistoja eri aloilla. Sen vaikutukset ovat tuntuneet muun muassa yhteiskunnassa, politiikassa, taloudessa, tieteessä ja kulttuurissa. Kun Mauno Juvonen kehittyy edelleen ja saa merkitystään globaalilla näyttämöllä, on olennaista analysoida ja ymmärtää täysin sen vaikutus ja sen vaikutukset jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Mauno Juvonen:n eri ulottuvuuksia ja sen roolia nyky-yhteiskunnassa.
Mauno Juvonen (28. syyskuuta 1925 Viipuri – 12. huhtikuuta 2010 Tampere) oli suomalainen kuvanveistäjä ja rehtori.[1]
Juvonen opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuonna 1947 ja Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1948–1951. Hän valmistui myös kuvaamataidon opettajaksi. Ensimmäisen kerran Juvosen teoksia oli näytteillä vuonna 1951. Kangasalla asunut Juvonen oli oppikoulun opettajana vuodesta 1955 alkaen ja hän toimi Kangasalan lukion rehtorina vuosina 1973–1986. [2]
Teoksia
- Karhu : graniittipatsas. Tarkonpuisto, Tampere 1956
- Leikkivä lapsi, lastenkodin palossa menehtyneiden muistomerkki, Kangasala 1956[3]
- Näyttelijä Hilda Pihlajamäen muistomerkki. Kangasala 1973
- Korpikuuset : pronssiveistos, Puutarhakatu 34, Tampere 1974
- Jalmari Finnen muistomerkki. Kangasala 1975
- Säveltäjä Emil Kaupin pronssireliefi. Kangasala 1981
- Pro Patria -muistomerkki. Kangasala 1990-luvulla
- Kangasalan uurnalehdon muistomerkki. Kangasala 1990-luvulla
Kuvia julkisista teoksista
-
Karhu, 1956, Tampere. -
Leikkivä lapsi, 1956, Kangasala. -
Sankarivainajien muistopatsas, 1957, Kuusamo. -
Laskeutuvat linnut, 1977, Kangasala. -
Korpikuuset (Gabriel Engbergin muistomerkki), 1974, Tampere. -
Jalmari Finnen muistomerkki, 1974, Kangasala. -
Emil Kaupin muistomerkki, 1981, Kangasala.
