Maurilio Fossati

Nykyään Maurilio Fossati on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Maurilio Fossati on herättänyt niin tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion alkuperästään nykypäivän merkitykseen. Rikas ja monimutkainen historia, Maurilio Fossati on vaikuttanut sekä kulttuurisiin että sosiaalisiin näkökohtiin, ja sen vaikutus on edelleen keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri tieteenaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Maurilio Fossati:n merkitystä ja sen merkitystä nykyisessä yhteiskunnassamme sekä sen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.

Maurilio Fossati

Maurilio Fossati (24. toukokuuta 1876 – 30. maaliskuuta 1965) oli italialainen roomalaiskatolinen arkkipiispa ja kardinaali. Hänet vihittiin papiksi 27. marraskuuta 1898 ja nimitettiin Nuoron hiippakunnan piispaksi 24. maaliskuuta 1924. Piispaksi vihkiminen seurasi 27. huhtikuuta. Pääkonsekraattorina toimi Giuseppe Gamba.[1]

2. lokakuuta 1929 Fossati nimitettiin Sassarin arkkipiispaksi, jonka virkaan hänet asetettiin 12. tammikuuta 1930. Hänet nimitettiin Torinon arkkipiispaksi 11. joulukuuta 1930 ja asetettiin tähän virkaan 8. maaliskuuta 1931. Kardinaaliksi hänet valittiin 13. maaliskuuta 1933, jolloin hänet nimitettiin San Marcellon kardinaalipapiksi. Fossati osallistui Vatikaanin toiseen kirkolliskokoukseen ja vuosien 1939, 1958 ja 1963 konklaaveihin.[1]

Fossati johti Torinon arkkihiippakuntaa, kunnes kuoli 88 vuoden iässä.[1]

Lähteet