Mehiläissyöjät
Nykymaailmassa Mehiläissyöjät on edelleen perustavanlaatuinen ja kiehtova aihe, joka herättää niin tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. Mehiläissyöjät:n merkitys ilmenee eri alueilla lääketieteestä teknologiaan, politiikan ja kulttuurin kautta. Kautta historian Mehiläissyöjät on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on osoittanut sen merkityksellisyyden ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Mehiläissyöjät:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä kiehtovasta ja jatkuvasti muuttuvasta aiheesta.
| Mehiläissyöjät | |
|---|---|
 Mehiläissyöjä (Merops apiaster) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Säihkylinnut Coraciiformes |
| Heimo: |
Mehiläissyöjät Meropidae Vigors, 1825 |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Mehiläissyöjät (Meropidae) on kirkasväristen lintujen heimo, joka jaetaan kolmeen sukuun. Useimmat sen lajit elävät Afrikassa tai Aasiassa. Heimoon kuuluu 26 lajia.[1]
Ulkonäkö ja koko
Mehiläissyöjät ovat 15–35 cm pitkiä, ja niillä on pitkä pyrstö ja pitkä, teräväkärkinen nokka. Yleisväri on yleensä vihreä, ja siihen liittyy sinisiä, punaisia ja keltaisia kuvioita. Monilla lajeilla kulkee musta raita silmien yli.[1]
Levinneisyys ja elinympäristö
Mehiläissyöjät elävät yleensä kosteikkojen lähistöllä. Niitä tavataan Afrikan, Aasian, Euroopan ja Australian trooppisissa ja subtrooppisissa osissa.[1]
Suvut ja lajit
- Nyctyornis – ampiaissyöjät (2 lajia)
- Nyctyornis amictus – puna-ampiaissyöjä
- Nyctyornis athertoni – siniampiaissyöjä
- Meropogon (1 laji)
- Meropogon forsteni – celebesinampiaissyöjä
- Merops – mehiläissyöjät (noin 25 lajia)