Menarke

Menarke:n yhteydessä on tärkeää korostaa tämän aiheen tai henkilön merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Menarke on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään, ja sen vaikutus on tuntunut arjen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Menarke:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutukseen populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen nykyään. Syvällisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Menarke:n merkitystä ja sen roolia nyky-yhteiskunnassa.

Menarke tarkoittaa ensimmäisen kuukautiskierron alkamista, jonka merkkinä on menstruaatio eli kuukautisvuoto.[1] Kuukautisten alkaminen kuuluu olennaisena osana tytön normaaliin murrosiän kypsymiseen, ajoittuen yleensä murrosiän keski- tai loppuvaiheeseen. Menarkea voidaan pitää merkkinä sukukypsyyden saavuttamisesta ja hedelmälliseen ikään tulemisesta, jolloin se voidaan nähdä myös siirtymänä tytöstä nuoreksi naiseksi. Joissakin kulttuuriperinteissä siihen liitetään juhlallisia riittejä, jotka voivat olla osana sosiaalisen aikuisuuden tunnustamista. Menarken vastakohta on menopaussi, johon naisen hedelmällinen ikä päättyy.

Kuukautisten alkamisiän keskiarvo vaihtelee teollistuneissa maissa 12–13 ikävuosien välillä,[2][3] seuraten tyypillisesti 2–2,5 vuotta rintojen kehittymisen alkamisesta.[2][4] Menarke on odotettavissa useimmilla noin vuosi suuntaan tai toiseen keskiarvosta; esimerkiksi Yhdysvaltain keskiarvon ollessa 12,43 vuotta, kuukautiset ovat alkaneet vasta 10 %:lla 11,11 vuoden iässä, mutta jo 90 %:lla 13,75 vuoden iässä.[5] 15 vuoden ikään mennessä osuus nousee 98 %:iin.[2]

1860-luvulla kuukautisten alkamisikä oli nykyisissä teollisuusmaissa keskimäärin 16,5 vuotta,[6] minkä jälkeen se on vähitellen laskenut. Varhaistumiskehityksen on havaittu jatkuneen vielä 1960-luvun jälkeen.[7][8] Ravitsemuksella näyttää olevan keskeinen rooli menarken ajoittumisessa, sillä ravitsemuksellisesti niukat ajat ovat heijastuneet menneinä vuosisatoina kuukautisten alkamisiän nousuna.[9] Hoikilla tai alipainoisilla tytöillä menarke saattaa ajoittua myöhempään ikään kuin normaalipainoisilla, ja vastaavasti tukevilla tai ylipainoisilla aikaisempaan ikään kuin normaalipainoisilla.[10] Kehitysmaissa menarke voi olla muun murrosiän kypsymisen ja kasvun tavoin viivästynyt verrattuna teollistuneisiin maihin.

Kuukautisten alkamisikä maittain
Valtio Vuosi Keskiarvo Mediaani
Alankomaat[8] 2009 13,05
Indonesia[11] 2016–2018 12,0 12,0
Islanti 1978 13,06
Kanada[12] 2000–2001 12,72 12,67
Kreikka[13] 2006 12,29
Norja 1995 13,20
Ruotsi 1976 13,09
Suomi[14] 1969 13,16
Tanska[7] 1998 13,03
Yhdysvallat[15] 1999–2002 12,34

Menarkeen ja varhaisiin kuukautiskiertoihin liittyvät häiriöt

Kuukautisten ajallaan tapahtuvaa alkamista ja säännöllisyyttä voidaan pitää yhtenä indikaattorina nuoren yleisestä terveydentilasta.

Aihetta lääkärin arviointiin voi olla, mikäli:[2]

  • Kuukautiset eivät ole alkaneet
    • 3 vuoden kuluessa rintojen kehittymisen alkamisesta (telarke).
    • 15 vuoden ikään mennessä.
    • 13 vuoden ikään mennessä, jos muutakaan murrosiän kehitystä ei ole tapahtunut.
    • 14 vuoden ikään mennessä, jos kuukautisten puuttumiseen liittyy
      • Mahdollinen liiallinen fyysinen harjoitus tai syömishäiriö.
      • Hirsutismin oireita.
      • Huoli sukupuolielinten vuotokanavan tukkeumasta tai poikkeavuudesta.
  • Kuukautiskierto on
    • Lyhyempi kuin 21 tai pidempi kuin 45 päivää.
    • Pitkittynyt vähintään 90 päivään yksittäisenkin kierron osalta.
    • Ensin säännöllinen (kuukausittainen) ja muuttuu selvästi epäsäännölliseksi.
  • Kuukautisvuoto on
    • Kestoltaan yli 7 päivää.
    • Huomattavan runsasta, edellyttäen siteen tai tamponin vaihtoa tunnin tai kahden välein.

Lähteet

  1. ↑ MeSH D008572
  2. ↑ a b c d American Academy of Pediatrics Committee on Adolescence; American College of Obstetricians and Gynecologists Committee on Adolescent Health Care, Diaz A, Laufer MR, Breech LL. Menstruation in girls and adolescents: using the menstrual cycle as a vital sign. Pediatrics. 2006 Nov;118(5):2245-50.
  3. ↑ Thomas F, Renaud F, Benefice E, de Meeüs T, Guegan JF. International variability of ages at menarche and menopause: patterns and main determinants. Hum Biol. 2001 Apr;73(2):271-90.
  4. ↑ Thornórsson AV, Dagbjartsson A, Pálsson GI, Arnórsson VH. Laeknabladid. 2000 Oct;86(10):649-653.
  5. ↑ Chumlea WC, Schubert CM, Roche AF, Kulin HE, Lee PA, Himes JH, Sun SS. Age at menarche and racial comparisons in US girls. Pediatrics. 2003 Jan;111(1):110-3.
  6. ↑ Rees M. The age of menarche. ORGYN. 1995;(4):2-4.
  7. ↑ a b Helm P, Helm S. Decrease in menarcheal age from 1966 to 1983 in Denmark. Acta Obstet Gynecol Scand. 1984;63(7):633-5.
  8. ↑ a b Talma H, Schönbeck Y, van Dommelen P, Bakker B, van Buuren S, Hirasing RA. Trends in menarcheal age between 1955 and 2009 in the Netherlands. PLoS One. 2013 Apr 8;8(4):e60056. doi: 10.1371/journal.pone.0060056. Print 2013.
  9. ↑ Stephan P. . Arztl Jugendkd. 1990;81(1):41-54.
  10. ↑ Wronka I. Association between BMI and age at menarche in girls from different socio-economic groups. Anthropol Anz. 2010;68(1):43-52.
  11. ↑ Moelyo, A.G.: Age at menarche and early menarche among healthy adolescents. Paediatrica Indonesiana, 2019, 59. vsk, nro 1, s. 33–37. doi:10.14238/pi59.1.2019.33-7 ISSN 2338-476X Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 23.3.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Al-Sahab B, Ardern CI, Hamadeh MJ, Tamim H. Age at menarche in Canada: results from the National Longitudinal Survey of Children & Youth. BMC Public Health. 2010 Nov 28;10:736. doi: 10.1186/1471-2458-10-736.
  13. ↑ Papadimitriou A, Fytanidis G, Douros K, Bakoula C, Nicolaidou P, Fretzayas A. Age at menarche in contemporary Greek girls: evidence for levelling-off of the secular trend. Acta Paediatr. 2008 Jun;97(6):812-5. doi: 10.1111/j.1651-2227.2008.00806.x.
  14. ↑ Kantero R.-L., Widbolm O. The Age of Menarche in Finnish Girls in 1969 Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica, 50: 7–18. doi: 10.3109/00016347109155076
  15. ↑ Anderson SE, Must A. Interpreting the continued decline in the average age at menarche: results from two nationally representative surveys of U.S. girls studied 10 years apart. J Pediatr. 2005 Dec;147(6):753-60.