Kuukautiskierto

Kuukautiskierto on jakso, jonka aikana hedelmällisessä iässä olevan naisen kuukautiset eli menstruaatio tulevat kerran. Kuukautiskierrossa on eri vaiheita ja se kestää ihmisillä keskimäärin 28 vuorokautta^[1] eli suunnilleen kuun kierron verran, mistä kuukautiset ovat saaneet nimensä monessa kielessä. Kuukautiskierron katsotaan alkavan ensimmäisestä kuukautisvuotopäivästä.

Kuukautisten aikana kohdun vanha limakalvo poistuu ja sen mukana yleensä jonkin verran verta. Kuukautisvuoto valuu emättimen kautta ulos. Kuukautisvuodon valuminen vaatteisiin yleensä pyritään estämään kuukautissuojilla, kuten tamponilla, terveyssiteellä tai kuukautiskupin eli niin sanotun kuukupin avulla. Lähes kaikki hedelmällisyysikäiset naiset kärsivät vähintään ajoittain kivuliaista kuukautisista^[2].

Kuukautiskierto alkaa (menarke) tytön ollessa murrosikäinen, yleensä kahdesta-kolmeen vuotta rintojen kasvun ja valkovuodon alkamisesta. Myös rasvakudoksen määrällä, perimällä ja liikunnalla on vaikutusta alkamisajankohtaan.^[3] Tyypillistä on, että kuukautisten alkaessa tytön murrosiän kasvupyrähdys on jo takanapäin, ja tytöllä on jo pitkälle kehittyneet rinnat ja häpykarvoitusta. Kuukautisten alkamisen jälkeen tyttö kasvaa enää noin 5 cm pituutta, mutta osa tytöistä kasvaa enää noin 2–3 cm ja osa vielä jopa kymmenen senttiä. Kuitenkin kasvupyrähdys on monilla tytöillä vielä edessäpäin, etenkin jos kuukautiset alkavat nuorena. Kuukautiset alkavat suurimmalla osalla tytöistä 12–14-vuotiaana, mutta voivat alkaa paljon nuorempana tai vanhempanakin. Suomalaisilla tytöillä kuukautisten keskimääräinen alkamisikä on suunnilleen 13 vuotta.^[4] Kuukautiset voivat aiheuttaa kipuja ja niitä voi lievittää muun muassa särkylääkkeillä.

Kuukautiset päättyvät vaihdevuosiin eli menopaussiin, jotka tavallisesti alkavat 45. ja 55. ikävuoden välillä ja kestävät muutaman vuoden. Vaihdevuosiin voi liittyä monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten kuumia aaltoja, univaikeuksia, ärtyneisyyttä ja mielialamuutoksia.^[5]

Kuukautiskierron pituus on yksilöllistä, ja on yleensä 24–35 päivää^[1] keskiarvon ollessa 28 päivää. Kuukautiset kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta 2–7 päivän vaihteluväliäkin voidaan pitää vielä normaalina.

Kasvissyöjillä kuukautiskierto on keskimäärin hieman pidempi kuin sekasyöjillä.^[6]

Keskimäärin nainen menettää kuukautisten aikana 35 millilitraa verta. 10–80 millilitran välillä olevaa verimäärän menetystä pidetään normaalina.^[7]

Kuukautiskipujen voimakkuus on yksilöllistä. Joillakuilla on huomattavia kipuja ja toisilla niitä ei ole ollenkaan. Kipua esiintyy yleisimmin alavatsassa, mutta se voi säteillä myös alaselkään ja jalkoihin.

Tutkimuksen mukaan kuukautisten aikana tunnettavalla kivulla ja synnytyksen alkuvaiheessa tunnettavalla kivulla on yhteys: mitä kivuliaammat kuukautiset, sitä kivuliaampi on synnytyksen aikana tunnettava kipu.^[8]

Vastoin yleistä luuloa kuukautiskierto ei synkronoidu toisten naisten kanssa samanaikaiseksi.^[9]

Kuukautisten aikana voi käyttää erilaisia kuukautissuojia, kuten terveyssiteitä, tamponeja tai kuukautiskuppia, estämään vaatteiden sotkeutumista kuukautisvuotoon. Kertakäyttöinen terveysside asetetaan alushousujen sisäpinnalle siten, että siteen imukykyinen puoli tulee ylöspäin, jolloin kuukautisvuoto imeytyy siihen. Tamponi on kertakäyttöinen emättimeen sisään työnnettävä sukkulanmallinen imukykyinen kuukautissuoja. Kuukautiskuppi on silikoninen kuppi, joka asetetaan emättimeen siten, että vuoto jää kuppiin, ja tyhjennetään muutaman kerran vuorokaudessa.

Tamponin ja kuukautissienen käyttöön liittyy mahdollisesti toksisen šokkioireyhtymän (TSS) riski. Kuukautissieni on tehty pesusienestä, joka on merieläin. Tällaisen sienen käyttö kuukautissuojana ei välttämättä ole suositeltavaa. Sieneen tarttuu elinympäristössään hiekkaa, ja tutkimuksissa niistä on löydetty bakteereita, hiivasieniä ja hometta.^[10][11] Tamponi imee kosteutta, mutta se ei erittele kuukautisvuotoa ja emättimen omaa luonnollista kosteutta, mikä voi kuivattaa limakalvoja. Terveyssiteissä on usein muovia, joka voi saada aikaan hiostavan olon.^[12]

Muun muassa erilaisiin nikseihin erikoistunut sivusto Lifehacker vinkkasi, että kuukautisten aikana voi olla yhdynnässä "ilman sotkua", kun asettaa kohdunsuulle pienen meikkisienen tai pari. Vaikka tällaista tarkoitusta varten on kehitetty erityisiä tuotteita tai suojaukseen voidaan käyttää vaikkapa pessaaria, vinkki oli esitetty siinä tarkoituksessa, että polyesteristä valmistettu meikkisieni voi ajaa saman asian paljon edullisemmin.^[13][14] Meikkisieniä ei ole tarkoitettu tai testattu vaginaaliseen käyttöön, eikä siten tällaiseen käyttöön turvalliseksi todettu, joten gynekologi Jan Gunterin mukaan niitä ei tule työntää emättimeen.^[14]

Kuukautiskierron alussa tulevat kuukautiset. Munarakkula alkaa kypsyä ja puhkeaa (ovulaatio) noin kierron puolivälissä, jolloin kypsä munasolu irtoaa ja hedelmöittyminen on mahdollista. Munasolun irtoamisesta kuluu melkein aina 14 vuorokautta kuukautisten alkamiseen, jolloin kuukautiskierto alkaa alusta.^[15]

Biologisesti ovulaatiovaiheen hormonitasojen tiedetään lisäävän impulsiivisuutta. Diskonttaaminen siis lisääntyi. Myös hormoniehkäisyä käyttävillä naisilla havaittiin diskonttaamisen yhteys kuukautiskiertoon, mutta seksin diskonttaaminen lisääntyi heillä juuri ennen kuukautisia. Tähän syynä oli ehkä kumppaniyhteyden vahvistaminen seksillä juuri ennen kuukautisia.^[16]

Ovulaatiovaiheessa naiset myös kiinnostuvat usean tutkimuksen mukaan maskuliinisemmista miehistä suhteessakin enemmän kuin muulloin. Varhaisten tutkimusten mukaan tämä efekti on suuri, tuoreempien perusteella ehkä keskimäärin pieni. On viitteitä siitä, että jos naisella on vahva suhde suhteeseen paljon investoivaan mieheen, hänen hormoninsa ohjaavat uskollisuuteen, ja tuo ovulaation vaikutus maskuliinisuuspreferenssiin riippuisi tästä ja muista olosuhteista ja olisi sen vuoksi keskimäärin vähäinen, ellei jopa ei-merkitsevä.^[17]

Meta-analyysin mukaan naiset kiinnostuvat hedelmällisempinä päivinä herkemmin miehistä, joiden ominaisuudet kertovat evoluution näkökulmasta laadukkaista geeneistä, kun he arvioivat miesten "lyhyt-aikaista" viehättävyyttä muttei silloin, kun he arvioivat miesten "pitkä-aikaista" viehättävyyttä. Julkaisuvinoumaa ei löytynyt. Mukana oli 50 tutkimusta ovulaatiosyklin 134 eri efektistä, ja vaikka jotkin tutkimukset saivat nollatuloksen, kokonaisuus tuki hypoteesia.^[18]

Lähes kaikilla hedelmällisyysikäisillä naisilla on ajoittain kuukautiskipuja ja 5–15 % kärsii voimakkaista kuukautiskivuista^[2]. Kuukautisoireista huomattavin on kohtulihaksen supistuksista johtuva^[19] kramppimainen alavatsakipu, joka alkaa vuodon alkaessa tai 1–2 päivää aiemmin ja kestää 1–2 vuorokautta. Kipu voi säteillä myös selkään ja reisiin. Yleisoireina voi esiintyä lisäksi pahoinvointia, oksentelua, ripulia, ilmavaivoja, huimausta ja päänsärkyä.^[2][20]

Kuukautiskipujen hoitoon käytetään esimerkiksi seuraavia menetelmiä:^[21]

• yhdistelmäehkäisypilleri
• minipilleri
• hormonikierukka
• kohdunpoisto

Hypotalamus tuottaa gonadotropiineja vapauttavaa hormonia (GnRH), joka stimuloi aivolisäkkeen tuottamaan follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH) ja luteinisoivaa hormonia (LH). GnRH:ta erittyy hypotalamuksesta 60–90 minuutin välisinä pulsseina, mikä on edellytys sen biologiselle aktiivisuudelle.

Kuukautiskierron alussa FSH stimuloi tertiäärisiä follikkeleja kypsymään. Kasvava follikkeli tuottaa lisääntyvässä määrin estradiolia. Kun follikkeli on kasvanut tarpeeksi, se alkaa erittää inhibiiniä, joka estää FSH:n tuotannon.

Estradioli aiheuttaa kohdun limakalvon paksuuntumisen. Se on normaalilla matalalla tasollaan gonadotropiinien tuotantoa inhiboiva. Kun follikkeli on täysikokoinen ja tuottaa tarpeeksi suuren määrän estradiolia, säätely kuitenkin kääntyy vastakkaiseksi ja estradioli stimuloikin gonadotropiinituotantoa. Tämän aiheuttama piikki LH:n määrässä aiheuttaa follikkelin puhkeamisen eli ovulaation. Jäljelle jäävä osa follikkelista muodostaa keltarauhasen, joka tuottaa progesteronia ja estradiolia.

Progesteroni aiheuttaa kohdun limakalvon muuttumisen erittävään tilaan. Ellei hedelmöittymistä tapahdu, progesteroni- ja estradiolitasot putoavat johtaen keltarauhasen surkastumiseen ja kohdun limakalvon irtoamiseen. Tästä seuraa kuukautisvuoto. Vähentynyt inhibiinitaso aiheuttaa kohoavan FSH:n määrän, joka puolestaan aloittaa uuden kuukautiskierron.

Jos hedelmöittyminen tapahtuu, istukan erittämä hCG-hormoni (Human chorionic gonadotropin) pitää yllä keltarauhasta.

Kuukautiskierron fysiologiset tapahtumat pystyttiin osoittamaan lopullisesti 1900-luvun alkupuolella.^[22]

Kuukautiskivut (latinaksi dysmenorrea tai algomenorrea) saattavat johtua endometrioosista. Epänormaalin runsas kuukautisvuoto (latinaksi Menorragia tai hypermenorrea) voi johtua esimerkiksi kuparikierukasta tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta^[23]. Myös stressi saattaa aiheuttaa kuukautishäiriöitä^[24].

Epäsäännölliset kuukautiset on tavallinen kuukautisiin liittyvä häiriö. Polymenorrea tarkoittaa liian usein tulevia kuukautisia, oligomenorrea liian harvoin tulevia kuukautisia. Jos kuukautisia ei tule yli 180 päivään, on kyse amenorreasta.

Ihmisten lisäksi muillakin nisäkäsnaarailla on havaittu esiintyvän kuukautisia, lähinnä kädellisillä, mutta myös joillakin muilla nisäkäslajeilla.^[25]

• Raskaus

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuukautiskierto Wikimedia Commonsissa