Tässä artikkelissa käsitellään Mertjärvi:n aihetta kattavasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta, tavoitteena tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys tästä asiasta. Läpi tekstin analysoidaan Mertjärvi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan. Asiaankuuluvat tiedot, tilastot ja asiantuntijalausunnot esitetään, jotta lukija saa syvän ja rikastuttavan käsityksen Mertjärvi:stä. Samoin mahdollisia ratkaisuja tai ehdotuksia tarkastellaan Mertjärvi:n asettamien haasteiden ratkaisemiseksi. Älä missaa tätä artikkelia, joka lupaa olla valaiseva ja rikastuttava!
Mertjärvi Озеро Ворошиловское |
|
---|---|
Valtiot | Venäjä |
Paikkakunta |
Jääski, Viipurin piiri, Leningradin alue |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Mertjoki |
Mittaustietoja | |
Pinta-ala | 8 km² [1] |
|
Mertjärvi (v:sta 1948 ven. Озеро Ворошиловское, Ozero Vorošilovskoje) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Jääsken kaupungin alueella Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Venäjän vesistörekisterin mukaan järven pinta-ala on 8 neliökilometriä ja järven valuma-alue kattaa 93 km2.[1]
Järvi sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella ja Suomelle kuuluessaan järvi sijaitsi Jääsken ja Kirvun kuntien rajalla. Järven rannalla sijaitsi myös Mertjärvi-niminen kylä. Mertjärven pinta on 38,3 metriä merenpinnan yläpuolella. Järvi on noin 10 kilometriä pitkä ja suurin syvyys on 37,3 metriä.[2] Mertjärveen laskee idästä pienet Pien- ja Suur-Kevasijärvet. Mertjärvi laskee järven länsipäästä alkavaa Mertjokea myöten Pytäräjärveen ja sieltä edelleen Jääskijärven kautta Vuokseen.