Luovutetut alueet
Nykymaailmassa Luovutetut alueet:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Luovutetut alueet on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Luovutetut alueet:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta sen merkitykseen nykyään. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta Luovutetut alueet, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja tasapainoinen näkemys tästä aiheesta.
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944. Menetetyt alueet käsittivät noin kymmenesosan pinta-alasta, joka Suomella oli vuosina 1920–1940. Alueilla asui yli 400 000 asukasta eli 11 % Suomen silloisesta väkiluvusta. Osa alueista tyhjennettiin suomalaisasukkaista jo syksyllä 1939 sodan vaaran takia. Suurin osa tyhjennettiin talvisodan puhjettua alkutalvella 1939 tai rauhanteon jälkeen keväällä 1940. Jatkosodan aikana suomalaisia palasi asumaan takaisin vallatuille alueille, mutta ne tyhjennettiin uudestaan suomalaisjoukkojen perääntyessä kesällä ja syksyllä 1944. Luovutetuilta alueilta evakuoidut suomalaiset eli siirtoväki hakeutuivat tai sijoitettiin eri puolille Suomea.
Talvisodasta aiheutuneet alueluovutukset 1940
Talvisodan päättäneen, 1940 solmitun Moskovan rauhan mukaan
- ”Valtakunnanraja Suomen Tasavallan ja SNTL:n välillä on kulkeva uutta rajalinjaa pitkin siten, että SNTL:n alueeseen liitetään koko Karjalan Kannas ynnä Viipurin kaupunki ja Viipurinlahti saarineen, Laatokan järven läntinen ja pohjoinen rannikkoseutu ynnä Käkisalmen ja Sortavalan kaupungit sekä Suojärven kirkonkylä, joukko Suomenlahden saaria, Märkäjärveltä itään oleva alue ynnä Kuolajärven kirkonkylä sekä osa Kalastaja- ja Srednisaarentoja – tähän Sopimukseen liitetyn kartan mukaisesti.”[1]
Näin Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle neljä aluetta:
- Karjalan historiallisen maakunnan itäpuoli
- Karjalankannaksen pohjoisosa sekä sen ja nykyrajan välinen alue
- Laatokan Karjala, johon kuului myös ortodoksinen Raja-Karjala
- Suomenlahden ulkosaaret
- Kuusamon ja Sallan itäosat
- Petsamon koillisosa: alue linjalla Kuavlajärven länsipuoli – Pieni Tšerdekaisi – Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa[2] eli sisältäen myös Kalastajasaarennon luoteisosan ja Keskisaarennon suuremman osan. Edustan Heinäsaaret pysyivät Suomessa.
Suomenlahden ulkosaarista itäinen ryhmä eli muiden muassa Lavansaari, Peninsaari, Seiskari ja Koukouri sekä pohjoinen Karjalankannas, sen ja nykyrajan välinen alue, Laatokan Karjala ja Raja-Karjala olivat luovutukseen saakka osa Suomen historiallista Karjalaa, josta juontuu nimitys luovutettu Karjala.
Viipurinlahden luovutetuista saarista etenkin Säkkijärven kuntaan kuuluneet Melansaari ja Teikarsaari ovat sotahistoriallisesti merkittäviä, sillä ne liittyvät Viipurinlahden taisteluihin talvi- ja jatkosodassa.[3][4]
Jatkosodan alettua Neuvostoliittoon ja erityisesti Neuvostoliiton Karjalaan suorittamansa hyökkäyksen yhteydessä suomalaisjoukot, pohjoisessa myös Saksan armeijan kanssa valtasivat suurimman osan luovutetuista alueista. Eduskunta ilmoitti niiden kaikkien palauttamisesta Suomeen itsenäisyyspäivänä vuonna 1941, vaikka koko sodan ajan Suomenlahden ulkosaarten itäinen ryhmä eli muun muassa Lavansaari, Peninsaari, Seiskari ja Koukouri pysyivätkin Neuvostoliiton hallussa samoin kuin Kalastajasaarento ja Keskisaarento[5] sekä puna-armeijan miehittämät Petsamon Heinäsaaret. Suomen palautusilmoitusta ei tunnustanut mikään ulkovalta, ei myöskään Suomen kanssasotijana ollut Saksa.
Jatkosodasta aiheutunut alueluovutus 1944 ja aluemyynti 1947
- Pääartikkeli: Petsamo, Jäniskosken-Niskakosken alue
Jatkosodan vuonna 1944 päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan suomalaisjoukot joutuivat vetäytymään kansainvälisesti tunnustetun vuoden 1940 rajan taakse. Välirauhansopimuksen 1. artiklan mukaan
- ”Sotatoimien lopettamisen yhteydessä Suomen puolelta 4 päivänä syyskuuta 1944 ja Neuvostoliiton puolelta 5 päivänä syyskuuta 1944 Suomi sitoutuu siirtämään sotajoukkonsa vuoden 1940 Neuvostoliiton ja Suomen välisen rajan taakse, sen mukaan kuin on määrätty tätä sopimusta seuraavassa liitteessä (katso liitettä 1 artiklaan).”
Lisäksi 7. artiklassa todetaan:
- ”Suomi palauttaa Neuvostoliitolle sen 14 päivänä lokakuuta 1920 ja 12 päivänä maaliskuuta 1940 tehtyjen rauhansopimusten mukaisesti vapaaehtoisesti Suomelle luovuttaman Petsamon alueen sen laajuisena kuin se on määritelty tämän sopimuksen liitteessä ja merkitty sopimusta seuraavaan karttaan (katso liitettä 7 artiklaan ja karttaa 1:500.000)”[6].
Pariisin rauhansopimusta edeltäneessä rauhankonferenssissa vuonna 1946 oli sovittu:
- ”Suomi tunnustaa, että Neuvostoliitolla on oikeus kaikkeen Suomessa olevaan saksalaiseen omaisuuteen, jonka Saksaa varten asetettu valvontaneuvosto on siirtänyt Neuvostoliitolle, ja sitoutuu ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisen omaisuuden luovuttamisen helpottamiseksi.”[7]
Jatkosodan seurauksena Suomi siis joutui luopumaan kahdesta alueesta:
- Petsamo
- Jäniskosken–Niskakosken alue (myynti Saksasta peräisin olleen omaisuuden luovuttamisen vastikkeeksi vuonna 1947)
Moskovan välirauhansopimus vahvistettiin Pariisin rauhassa vuonna 1947.
Vuokra-alueet
Varsinaisten alueluovutusten lisäksi Suomi joutui vuokraamaan talvisodan jälkeen 1940 Hankoniemen Neuvostoliitolle kolmeksikymmeneksi vuodeksi merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Jatkosodassa suomalaisjoukot ottivat alueen haltuunsa joulukuussa 1941, kun Neuvostoliitto oli evakuoinut tukikohdan miehistön.
Moskovan välirauhassa vuonna 1944 Neuvostoliitto luopui virallisestikin vuokraoikeudestaan Hankoon, mutta Suomi joutui vuokraamaan sotilastukikohdaksi Porkkalanniemen viideksikymmeneksi vuodeksi. Neuvostoliitto luopui siitä kuitenkin jo vuonna 1956 katsoessaan Suomenlahden valvonnan tältä osin tarpeettomaksi. Vuokra-alueeseen kuuluivat Porkkalanniemen ohella Upinniemi sekä niiden edustalla olevia saaria, osia Siuntiosta, Kirkkonummesta ja Espoosta sekä Degerbystä, jonka kunta liitettiin Inkooseen vuonna 1946.
Luovutetuilla alueilla sijainneet kunnat tai niiden osat
| as.luku 1939[8] |
as.luku 1945[9][10] |
as./ km² 1939 |
pa 1938 (ei ves.) (km²)[11] |
luov. alue (km²)[11][12] |
luov. alue (%)[13] |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | 3 888 443 | 3 751 614 | 11,2 | 348 477 | 43 105,84 | 12,37 | |
| Viipurin lääni | 675 057 | 218 875 | 21,0 | 32 134 | 22 980,47 | 71,51 | [14] |
| Antrea | 8 772 | 0 | 18,0 | 486,40 | 486,40 | 100,00 | [15] |
| Harlu | 7 828 | 0 | 31,0 | 252,60 | 252,60 | 100,00 | [15] |
| Heinjoki | 3 712 | 0 | 11,5 | 323,10 | 323,10 | 100,00 | [15] |
| Hiitola | 8 265 | 0 | 19,5 | 423,20 | 423,20 | 100,00 | [15] |
| Impilahti | 14 190 | 0 | 15,7 | 904,30 | 904,30 | 100,00 | [15] |
| Jaakkima | 8 503 | 0 | 16,9 | 501,89 | 501,89 | 100,00 | [15] |
| Johannes | 10 303 | 0 | 47,4 | 217,55 | 217,55 | 100,00 | [15] |
| Jääski | 20 879 | 3 233 | 49,7 | 420,40 | 355,45 | 84,55 | [16] |
| Kanneljärvi | 3 805 | 0 | 15,4 | 246,30 | 246,30 | 100,00 | [15] |
| Kaukola | 4 201 | 0 | 15,7 | 267,80 | 267,80 | 100,00 | [15] |
| Kirvu | 8 721 | 0 | 13,4 | 650,92 | 650,92 | 100,00 | [15] |
| Kivennapa | 9 912 | 0 | 15,7 | 632,92 | 632,92 | 100,00 | [15] |
| Koivisto | 2 272 | 0 | 97,5 | 23,30 | 23,30 | 100,00 | [15] |
| Koiviston maalaiskunta | 8 883 | 0 | 31,7 | 280,30 | 280,30 | 100,00 | [15] |
| Korpiselkä | 3 584 | 894 | 2,6 | 1 366,00 | 1 266,94 | 92,75 | [17] |
| Kuolemajärvi | 5 686 | 0 | 15,5 | 367,40 | 367,40 | 100,00 | [15] |
| Kurkijoki | 10 032 | 0 | 18,7 | 536,00 | 536,00 | 100,00 | [15] |
| Käkisalmen maalaiskunta | 5 575 | 0 | 39,7 | 140,44 | 140,44 | 100,00 | [15] |
| Käkisalmi | 5 083 | 0 | 406,6 | 12,50 | 12,50 | 100,00 | [15] |
| Lahdenpohja | 1 959 | 0 | 366,9 | 5,34 | 5,34 | 100,00 | [15] |
| Lappee | 9 443 | 9 602 | 16,42 | 575,39 | 12,17 | 2,12 | |
| Lavansaari | 1 089 | 0 | 71,2 | 15,30 | 15,30 | 100,00 | [15] |
| Lumivaara | 5 239 | 0 | 17,9 | 292,44 | 292,44 | 100,00 | [15] |
| Metsäpirtti | 4 882 | 0 | 26,1 | 186,90 | 186,90 | 100,00 | [15] |
| Muolaa | 11 959 | 0 | 18,3 | 654,72 | 654,72 | 100,00 | [15] |
| Nuijamaa | 3 899 | 1 891 | 11,8 | 329,86 | 179,20 | 54,33 | |
| Parikkala | 10 560 | 8 536 | 18,5 | 570,98 | 199,28 | 34,90 | |
| Pyhäjärvi (Vpl) | 8 128 | 0 | 14,9 | 546,36 | 546,36 | 100,00 | [15] |
| Rautjärvi | 5 926 | 3 267 | 13,0 | 457,20 | 198,54 | 43,43 | |
| Rautu | 5 909 | 0 | 17,4 | 339,64 | 339,64 | 100,00 | [15] |
| Ruokolahti | 24 168 | 27 025 | 23,6 | 1 024,00 | 3,95 | 0,39 | |
| Ruskeala | 6 938 | 0 | 16,8 | 412,90 | 412,90 | 100,00 | [15] |
| Räisälä | 7 874 | 0 | 19,5 | 403,14 | 403,14 | 100,00 | [15] |
| Saari | 3 790 | 3 509 | 20,5 | 184,46 | 29,89 | 16,20 | |
| Sakkola | 6 395 | 0 | 18,3 | 349,36 | 349,36 | 100,00 | [15] |
| Salmi | 14 167 | 0 | 10,1 | 1 402,10 | 1 402,10 | 100,00 | [15] |
| Seiskari | 688 | 0 | 163,8 | 4,20 | 4,20 | 100,00 | [15] |
| Simpele | 2 628 | 2 311 | 31,3 | 84,00 | 28,76 | 34,24 | |
| Soanlahti | 3 106 | 0 | 6,9 | 448,40 | 448,40 | 100,00 | [15] |
| Sortavala | 4 710 | 0 | 3364,3 | 1,40 | 1,40 | 100,00 | [15] |
| Sortavalan maalaiskunta | 21 487 | 0 | 32,2 | 666,80 | 666,80 | 100,00 | [15] |
| Suistamo | 8 986 | 0 | 5,9 | 1 516,00 | 1 516,00 | 100,00 | [15] |
| Suojärvi | 15 934 | 0 | 4,6 | 3 474,29 | 3 474,29 | 100,00 | [15] |
| Suursaari | 772 | 0 | 37,2 | 20,74 | 20,74 | 100,00 | [15] |
| Säkkijärvi | 8 685 | 161 | 17,6 | 492,58 | 447,93 | 90,94 | [18] |
| Terijoki | 7 913 | 0 | 64,9 | 121,92 | 121,92 | 100,00 | [15] |
| Tytärsaari | 436 | 0 | 52,5 | 8,30 | 8,30 | 100,00 | [15] |
| Uukuniemi | 6 134 | 1 351 | 11,2 | 546,70 | 437,46 | 80,02 | |
| Uusikirkko | 11 110 | 0 | 18,4 | 604,60 | 604,60 | 100,00 | [15] |
| Vahviala | 5 851 | 66 | 19,4 | 301,81 | 280,00 | 92,77 | [19] |
| Valkjärvi | 7 694 | 0 | 19,3 | 399,64 | 399,64 | 100,00 | [15] |
| Vehkalahti | 8 755 | 9 351 | 13,9 | 631,87 | 0,28 | 0,04 | |
| Viipuri | 74 403 | 0 | 744,0 | 100,00 | 100,00 | 100,00 | [15] |
| Viipurin maalaiskunta | 19 842 | 0 | 33,9 | 585,89 | 585,89 | 100,00 | [15] |
| Virolahti | 7 461 | 6 571 | 15,1 | 494,30 | 108,01 | 21,85 | |
| Vuoksela | 2 940 | 0 | 21,6 | 135,94 | 135,94 | 100,00 | [15] |
| Vuoksenranta | 3 602 | 0 | 13,3 | 270,62 | 270,62 | 100,00 | [15] |
| Ylämaa | 3 370 | 2 856 | 9,9 | 340,84 | 12,15 | 3,56 | |
| Äyräpää | 6 113 | 0 | 32,8 | 186,60 | 186,60 | 100,00 | [15] |
| Kuopion lääni | 392 494 | 400 623 | 10,4 | 37 769 | 2 008,90 | 5,32 | |
| Ilomantsi | 12 422 | 10 328 | 2,9 | 4 340,30 | 1 489,31 | 34,31 | |
| Kitee | 12 683 | 11 190 | 13,1 | 969,40 | 121,97 | 12,58 | |
| Pälkjärvi | 2 054 | 0 | 9,5 | 216,40 | 199,07 | 91,99 | [20] |
| Tohmajärvi | 6 214 | 7 583 | 9,2 | 678,50 | 0,49 | 0,07 | |
| Värtsilä | 6 462 | 1 470 | 21,4 | 302,40 | 198,06 | 65,50 | |
| Oulun lääni | 325 257 | 311 981 | 5,6 | 58 324 | 1 638,05 | 2,81 | |
| Kuusamo | 14 209 | 12 036 | 2,2 | 6 471,10 | 1 638,05 | 25,31 | |
| Lapin lääni | 137 939 | 142 514 | 1,3 | 110 348 | 16 478,42 | 14,93 | |
| Inari | 2 647 | 2 386 | 0,2 | 15 392,30 | 163,50 | 1,06 | |
| Petsamo | 5 102 | 0 | 0,5 | 10 480,90 | 10 480,90 | 100,00 | [21] |
| Salla | 8 124 | 5 270 | 0,7 | 11 653,40 | 5 834,02 | 50,06 |
Katso myös
- Suomen aluemuutokset
- Luovutettujen alueiden maantiede
- Luovutettujen alueiden vaakunat
- Luovutettu Karjala
- Karjala-kysymys
Lähteet
- ↑ Rauhansopimus Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä (Arkistoitu – Internet Archive) 3/1940, Valtiosopimukset, Finlex
- ↑ RAJANKUVAUS-PÖYTÄKIRJA huhtikuun 29 p:nä 1940 tehdyn pöytäkirjan mukaan käydyn Suomen ja Sosialististen Neuvosto-Tasavaltojen Liiton välisen valtakunnanrajan kulusta 12/1941, Valtiosopimukset, Finlex
- ↑ Teikarsaari (myös Teikarinsaari), Viipurinlahti www.sotahistoriallisetkohteet.fi. Viitattu 18.3.2025.
- ↑ Valtteri Vesarinne: Jatkosodan unohdettu ratkaisutaistelu 17.7.2023. Ruotuväki. Viitattu 19.3.2025.
- ↑ Korsusta Korsuun, Kiestingin ja Uhtuan suuntain korsu- ja marssilauluja (Arkistoitu – Internet Archive) Usko Kemppi Seura
- ↑ Välirauhansopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen välillä Heninen.net
- ↑ Rauhansopimus Suomen kanssa 20/1947, Valtiosopimukset, Finlex
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI, Väestötilastoa 93, Väestösuhteet vuonna 1939
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1944-1945, Henkikirjoitettu väestö 1.1.1945
- ↑ Suomen kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkitty kokonaisväestö oli 31.12.1944 3 947 702 henkeä
- ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja, Uusi sarja -XXXIX- vuonna 1941. Tilastollinen päätoimisto. Helsinki 1942
- ↑ Osittain luovutetuissa kunnissa tietona erotus Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa vuosilta 1941 ja 1944-1945 ilmoitetuista pinta-aloista
- ↑ Osittain luovutetuissa kunnissa tietona %-osuus Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa vuosilta 1941 ja 1944-1945 ilmoitetuista pinta-aloista
- ↑ Lakkasi olemasta 1945, kun Kymen lääni perustettiin.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar Lakkautui Suomen kuntana maantieteellisesti 1940, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin Imatraan, Joutsenoon ja Ruokolahteen 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin Tuupovaaraan 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin Miehikkälään ja Ylämaahan 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin Lappeeseen ja Ylämaahan 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin Tohmajärveen 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
- ↑ Lakkautui Suomen kuntana maantieteellisesti 1944, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
Aiheesta muualla
- Luovutettujen alueiden kartta (Arkistoitu – Internet Archive), Karjaleimat.net
- Luovutettu Karjala Arkistojen Portti, Arkistolaitos
- Petsamo Arkistojen Portti, Arkistolaitos
- Karjala-lehden Pitäjä pitäjältä -liitteitä 1960- ja 1970-luvuilta (Luovutettu Karjala -sivusto)