Metooppi:n teema on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Metooppi on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena monilla aloilla sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa aina sen vaikutukseen historiaan. Vuosien varrella on syntynyt erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka rikastuttavat Metooppi:n ymmärtämistä ja arvostusta. Tässä artikkelissa tutkimme Metooppi:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota laaja ja täydellinen yleiskatsaus tästä kiehtovasta aiheesta.
Metooppi (m.kreik. μετόπη, metopē)[1] on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassisessa arkkitehtuurissa suorakulmainen laatta doorilaista pylväsjärjestelmää edustavan rakennuksen friisissä. Metoopit vuorottelevat doorilaisessa friisissä triglyfien kanssa. Metooppilaatta voi olla joko sileä tai koristeltu reliefein tai maalauksin.[2][3][4]
Metoopit olivat suunnilleen yhtä korkeita kuin niiden viereiset triglyfit, mutta leveämpiä ja suurin piirtein neliön muotoisia.[4] Metooppien reliefikoristelu esitti kreikkalaisissa temppeleissä yleensä jotakin mytologista aihetta. Joskus metooppeihin kiinnitettiin esimerkiksi kilpiä.[2]
Antiikin metoopeista tunnetuimmat ovat Parthenonin friisin 92 metooppia, joissa kuvataan kentauromakhiaa eli kentaurien ja lapiittien välistä taistelua. Niiden säilyneet laatat ovat nykyisin pääosin British Museumissa.