Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Metussi, joka on viime aikoina tullut erittäin tärkeäksi. Metussi on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri aloilla psykologiasta politiikkaan, mukaan lukien sosiologia ja taloustiede. Sen vaikutus yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään on kiistaton, ja siksi on erittäin tärkeää ymmärtää perusteellisesti sen vaikutukset ja mahdolliset seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Metussi:een, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja pohdimme sen roolia nykyään. Epäilemättä Metussi on aihe, joka herättää monien ihmisten kiinnostuksen, ja olemme varmoja, että tästä lukemisesta on paljon hyötyä niille, jotka haluavat syventää ymmärrystään.
Metussi eli Vanha-Metussi[1] (ven. Ста́рые Мёдуши, Staryje Mjoduši) on kylä ja entinen ortodoksinen seurakunta Leningradin alueen Lomonosovin piirin Lopuhkinan kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Länsi-Inkerin ylängön pohjoisosassa muutama kilometri kuntakeskuksesta etelään.
1700-luvulla seurakunnan kirkko sijaitsi lähellä Korkan (ven. Горки, Gorki) kylää. Vuonna 1788 valmistui pyhälle kolminaisuudelle omistettu kivikirkko Metussiin, josta seurakunta sai uuden nimensä. 1800-luvulla siihen kuului useita puhtaasti inkerikkojen asuttamia kyliä kuten Ruitsa, Ruitsankontu (ven. Стародворье, Starodvorje), Keski-Ruitsa (ven. Десяцкая, Desjatskaja), Kolpovitsa (ven. Голубовицы, Golubovitsy), Uusi-Metussi (ven. Новые Медуши, Novyje Meduši) ja Uusi-Puura. Seurakunnassa asui myös venäläistyneitä inkerikkoja sekä muualta siirrettyjä venäläisiä.[2][3] Ruitsan- eli Lopuhinkajoen varrella sijainneet inkeroiskylät tuhoutuivat toisen maailmansodan aikana.