Metyylihydratsiini

Nykymaailmassa Metyylihydratsiini on aihe, joka kiinnostaa monia ihmisiä. Johtuipa yhteiskunnallisesta merkityksestään tai ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvistä vaikutuksistaan, Metyylihydratsiini tuottaa edelleen keskustelua ja keskustelua eri aloilla. Alkuperäistään sen mahdollisiin seurauksiin Metyylihydratsiini on ylläpitänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta. Tässä artikkelissa tutkimme Metyylihydratsiini:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä.

Metyylihydratsiini
Tunnisteet
CAS-numero 60-34-4
PubChem CID 6061
Ominaisuudet
Molekyylikaava CH6N2
Moolimassa 46,1 g/mol
Ulkomuoto neste
Sulamispiste –52,4 °C (221 K)
Kiehumispiste 87,5 °C (361 K)
Tiheys 0,87 g/cm3
Liukoisuus veteen sekoittuu veteen

Metyylihydratsiini on orgaaninen yhdiste, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä hygroskooppista (kosteutta itseensä sitovaa) nestettä, jolla on ammoniakkia muistuttava haju. Sen kemiallinen kaava on CH6N2 ja rakennekaava on CH3NHNH2. Metyylihydratsiinista käytetään myös nimityksiä monometyylihydratsiini ja MMH.[1]

Metyylihydratsiinin moolimassa on 46,1 g/mol, sulamispiste –52,4 °C, kiehumispiste 87,5 °C, tiheys 0,874 g/cm3[1], sekoittuu veteen, leimahduspiste –8,3 °C c.c., itsesyttymislämpötila 196 °C ja CAS-numero 60-34-4.

Metyylihydratsiinia tuotetaan metyyliamiinin ja klooriamiinin välisellä reaktiolla tai vaihtoehtoisesti lähtöaineina voidaan käyttää bentsaldehydiatsiiniä ja dimetyylisulfaattia.[1]

CH3NH2 + NH2Cl → CH6N2 + HCl

Metyylihydratsiiniä käytetään rakettien polttoaineena, koska sen palaessa vapautuu suuri määrä energiaa. Yhdistettä on mahdollista käyttää myös synteettisessä kemiassa ja liuottimena.[1]

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

Lyhytaikainen altistus syövyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Aineelle altistumisesta voi seurata vaikutuksia keskushermostossa, maksassa ja veressä. Palaessaan muodostaa myrkyllisiä typen oksideja.

Metyylihydratsiinia muodostuu elimistössä myös sienimyrkytyksen kautta, jos on syöty gyromitriinia sisältäviä sieniä, kuten esimerkiksi raakoja (ryöppäämättömiä) korvasieniä. Gyromitriini muuttuu elimistössä metyylihydratsiiniksi, joka on varsinainen myrkytyksen aiheuttaja. Metyylihydratsiini vaikuttaa keskushermostoon ja haittaa B6-vitamiinin normaaleja toimintoja.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 697. Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3

Aiheesta muualla