Minan kieli
Nykymaailmassa Minan kieli on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt laajaa keskustelua yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Minan kieli:stä on tullut keskeinen elementti, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Politiikasta talouteen, kulttuurin ja koulutuksen kautta Minan kieli on onnistunut muuttamaan ja muokkaamaan tapaamme, jolla olemme vuorovaikutuksessa ja kehittymässä nykymaailmassa. Tästä syystä on välttämätöntä ymmärtää Minan kieli:n merkitys ja vaikutukset jokapäiväisessä elämässämme sekä analysoida mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja sen tehokkaaksi käsittelemiseksi.
| Mina | |
|---|---|
| Oma nimi | Gɛ̃, Gɛn gbe |
| Muu nimi | gen |
| Tiedot | |
| Alue |
 Togo  Benin |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia | 330 000 |
| Kirjaimisto | latinalainen kirjaimisto |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | gbe-kielet |
| ISO 639-3 | gej |
Minan kieli (myös Gɛ̃, Gɛn gbe, Gen, Gebe, Guin, Mina-Gen ja Popo) on gbe-kieli, jota puhutaan Togon kaakkoisosassa Maritimen ja Beninin Monon departmentissa.
Mina kuuluu voltalais–nigeriläisiin kieliin, jotka ovat suuren afrikkalaisen nigeriläis–kongolaisen kieliperheen haarauma. Muiden gbe-kielten tavoin mina on tonaalinen kieli.
Yleensä minaa puhuvien määräksi on arvioitu yhteensä noin 358 900.[1] Beninissä minaa puhuvia on noin 158 000 (2001)[1] ja Togossa noin 200 900.[1]
Beninin valtio käyttää minaa yhtenä kuudesta kielestä aikuisten lukutaidon kehittämisessä, ja sitä on opetettu peruskouluissa vähäisessä määrin osana monikielisyyskasvatusta vuodesta 2014 alkaen.[1]
Mina–suomi-sanakirja
Säveltäjä Herman Rechberger loi pienen mina–suomi-sanakirjan oltuaan stipendiaattina Villa Karossa vuosina 2003 ja 2004. Siitä julkaistiin ranskaksi laajennettu versio, jota jaettiin vuonna 2007 beniniläisiin ja togolaisiin kouluihin oppikirjaksi. Kirja sisältää johdannon, kieliopin, paljon hyödyllisiä lauseita ja noin 1 500 sanan sanakirjaosion.[2]
Lähteet
- ↑ a b c d www.ethnologue.com
- ↑ Rechberger, Herman: Olen täällä (mu le fiyé) Akasia, Suomalais-afrikkalaisen kulttuurivaihdon sivusto. Villa Karon ystävät ry. Viitattu 12.1.2019.
Aiheesta muualla
- Anni Nieminen, Milakpla gɛngbe – esittelyssä minan kieli, Villa Karo 1.4.2021
- Gen (Mina) Omniglot. Simon Ager. Viitattu 12.1.2019. (englanniksi)
- Kangni, Atah-Ekoué (1989) La syntaxe du Gẽ: étude syntaxique d'un parler Gbe: le Gẽ du Sud-Togo. Frankfurt: Peter Lang.