Mišna
Nykymaailmassa Mišna:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Mišna on kiinnittänyt yksilöiden ja organisaatioiden huomion maailmanlaajuisesti sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksista talouteen ja henkilökohtaiseen tasoon. Monimutkaisuudellaan ja monimuotoisuudellaan Mišna on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla, synnyttäen loputtomasti mielipiteitä ja lähestymistapoja aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Mišna:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme erityisistä näkökulmista laajempiin näkökulmiin.
| Osa artikkelisarjaa |
| Juutalaisuus |
|---|
 |
Mišna (hepreaa, suom. oppi, opetus) on osa Talmudia, joka on juutalainen Tooran ja Vanhan testamentin profeettojen selitysteos. Mišna syntyi ensimmäisillä kristillisillä vuosisadoilla kokoelmana juutalaisten uskonnollisen lain määräyksiä eräänlaisena suullisena Toorana, joka pohjautui Moosekseen. [1] Sen sisältö päätettiin lopullisesti noin 190 jaa. Mišna on kirjoitettu hepreaksi.
Mišna jakautuu kuuteen osaan (hepr. סדרים, yks. sedar, mon. sedarim, suom. järjestykset). Jokainen osa jakautuu yhteen tai useampaan traktaattiin (hepr. מסכת, masehta). Mišnassa on 63 traktaattia. Vaikka jokainen osa näyttääkin käsittelevän tiettyä aihetta, niissä kuitenkin väitellään asioista verraten vapaasti ja näin yhdessä traktaatissa voidaan käsitellä useampiakin kysymyksiä.
Mišna jakautuu seuraavasti:
Zera'im (Siemenet), käsittelee maanviljelyä koskevia lakeja
- Berahot
- Peah
- Demai
- Kilajim
- Šebiit
- Terumot
- Ma'aserot
- Ma'aser Šeni
- Khalla
- Orlah
- Bikkurim
Mo'ed (Juhla), käsittelee sapattia ja juhlia
- Šabat
- Erubin
- Pesahim
- Šeqalim
- Joma
- Sukkah
- Pesah
- Roš Hašana
- Ta'anit
- Megillah
- Mo'ed Qatan
- Hagigah
Našim (Naiset), käsittelee avioliittoa ja -eroa sekä sopimuksia
- Jebamot
- Ketubot
- Nedarim
- Nazir
- Sotah
- Gittin
- Qiddušin
Nezikin (Vahingot), käsittelee vahingonkorvausta ja muita talouslakeja
- Baba Qamma
- Baba Mesia
- Baba Batra
- Sanhedrin
- Makkot
- Šabuot
- Edujot
- Avodah Zarah
Avot (tunnetaan myös nimellä Pirkei Avot, Isien Opetukset)
- Horayot
Kodashim (Pyhät Asiat), käsittelee uhreja ja Temppeliä
- Zevahim
- Menahot
- Chullin
- Behorot
- Arahin
- Temurah
- Keritot
- Meilah
- Tamid
- Middot
- Qinnim
Taharot (Puhtaus), käsittelee rituaalisen puhtauden ja epäpuhtauden lakeja
- Kelim
- Ohalot
- Negaim
- Parah
- Taharot
- Miqvaot
- Niddah
- Mahširin
- Zabim
- Tebul-Jom
- Jadayim
- Uqsin
Talmudia selittää Gemara, jonka sisältö päätettiin lopullisesti noin 500 jaa. Se sisältää Mišnan kriittisiä kommentteja ja on kirjoitettu arameaksi.
Lähteet
- Ohlig, Karl-Heinz: Von Bagdad nach Merw. Geschichte, rückwärts gelesen. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Vom Koran zum Islam. Schriften zur frühen Islamgeschichte und zum Koran, s. 29–106. Verlag Hans Schiler, 2009. ISBN 978-3-89930-269-1 Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
Viitteet
- ↑ Ohlig 2009, 65.