Tässä artikkelissa analysoimme Montsauche-les-Settons:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Montsauche-les-Settons on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena vuosia, ja sen vaikutus resonoi kaikilla modernin elämän osa-alueilla. Monitieteisen lähestymistavan avulla tarkastelemme Montsauche-les-Settons:n eri puolia ja sen merkitystä nykyään. Montsauche-les-Settons on edelleen kiinnostava aihe akateemikoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa populaarikulttuuriin vaikutuksistaan globaaliin talouteen. Tämän artikkelin aikana tutkimme seurauksia ja haasteita, joita Montsauche-les-Settons tuo nykymaailmassa, ja tarjoamme uusia näkökulmia ja pohdintoja tästä ilmiöstä.
Montsauche-les-Settons | |
---|---|
![]() Kunnantalo |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Montsauche-les-Settons |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ranska |
Alue | Burgundi-Franche-Comté |
Departementti | Nièvre |
Arrondissementti | Château-Chinon (Ville) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 44,3 km² |
Korkeus | 575 m |
Väkiluku (2018) | 512[1] |
– Väestötiheys | 11 as./km² |
Kunnan numero | 58180 |
Montsauche-les-Settons on kunta Ranskassa Nièvren departementissa Burgundi-Franche-Comtén alueella. Se sijaitsee Curejoen varrella, noin 26 kilometriä Château-Chinon (Ville)’n kaupungista koilliseen.
Toisen maailmansodan aikana Morvan oli aktiivista vastarintaliikkeen toiminta-aluetta. Maquis Bernardin sissijoukko ja Special Air Servicen joukko-osasto hyökkäsivät saksalaisjoukkoja vastaan 24. heinäkuuta 1944 aiheuttaen suuria tappioita. Seuraavana päivänä 25. heinäkuuta 1944 saksalaiset polttivat Montsauchen kylän sekä joukon muita kyliä kostoksi hyökkäyksestä.[2] [3]
Vuonna 1854 Curejokeen rakennettiin pato Montsauche-les-Settonsin kunnan alueelle, ja näin muodostui tekojärvi Lac des Settons. Padon avulla pystyttiin hillitsemään alajuoksulla Seinen tulvia. Padolla oli myös toinen tarkoitus. Joen virtausta muuttamalla pystyttiin uittamaan tukkeja jokea pitkin. Jokea pitkin uitetut tukit kerättiin nipuiksi Vermentonissa ja hinattiin Pariisiin. Morvanista kaadettua puuta käytettiin Pariisin lämmittämiseen vuosina 1550–1850, kunnes kivihiili korvasi puun. Nykyään järvi on suosittu vapaa-ajanviettopaikka.[4]
Kunta on osa Morvanin luonnonpuistoa (Parc naturel régional du Morvan).[5]