Muhammad al-Bukhari

Nykymaailmassa Muhammad al-Bukhari on aihe, josta on tullut erittäin ajankohtainen viime aikoina. Politiikasta tieteeseen, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta Muhammad al-Bukhari:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Mielipiteet tästä asiasta ovat erilaisia ​​ja ristiriitaisia, mikä ruokkii keskustelua ja rikastuttaa tietoa Muhammad al-Bukhari:stä. Tässä artikkelissa tutkimme Muhammad al-Bukhari:n eri puolia, sen vaikutusta elämäämme ja sen roolia nykymaailmassa.

Muhammad ibn Ismail al-Bukhari
arab. محمد بن اسماعيل البخاري‎
Henkilötiedot
Syntynyt19. heinäkuuta 810
Buhara, Transoksiana (Uzbekistan)
Kuollut1. syyskuuta 870
Khartank, lähellä Samarkandia
Kansalaisuus Persialainen
Ura
Uskontokunta Sunnalaisuus
Kirkollinen arvonimi Imam al-Bukhari
Amir al-Mu'minin fi al-Hadith
Vaikutus Ahmad ibn Hanbal
Ali ibn al-Madini
Yahya ibn Ma'in
Ishaq Ibn Rahwayh
Teokset Sahih al-Bukhari
Moskeija Uzbekistanin Buharassa (Bukharin kotikaupungissa)

Muḥammad ibn Ismā'īl al-Bukhari (arab. أبو عبد الله محمد بن إسماعيل بن إبراهيم بن المغيرة بن بردزبه الجعفي البخاري‎; 810–870) oli persialainen imaami ja hadith-mestari. [1][2][3] Hän edusti opillisesti shafi'i-koulukuntaa ja laati hadith-kokoelmista arvostetuimman, nimeltään Sahih al-Bukhari eli "luotettava buharalainen".[4] Toinen hänen kirjoittamansa kirja on Al-Adab al-Mufrad.[5]

Orientalisti Joseph Schachtin mukaan imaami al-Shafi'in toimesta 800-luvulla sunna eli jumalan tahdon mukainen elämä alettiin liittää profeetta Muhammedin elämäntapaan, joka liitettiin islamilaiseksi oikeuslähteeksi. Tämän jälkeen alettiin kerätä tarinoita, jotka kertoivat siitä. Keräystyön tuloksia olivat lukuisat Muhammedin sunnaa esittelevät hadith-kokoelmat. Niistä Malik ibn Anasin nimissä oleva Muwatta oli varhaisin. Ensimmäinen aiheen mukaan järjestetty kokoelma oli Sahih al-Bukhari. Se hyväksyttiin 1000-luvulla sunni-islamin kuuden arvovaltaisimman kokoelman (Kutub al-Sittah) joukkoon.

Kerrotaan, että nykyisen Uzbekistanin alueella Buharassa syntynyt imaami aloitti Muhammedista kertovien hadithien kokoamisen 16-vuotiaana kiertäen elämänsä aikana Khorasanin, Irakin, Egyptin, Hijazin ja Syyrian. Hänen sanotaan keränneen 600 000 tarinaa Profeetasta, joista hän valitsi kokoelmiinsa 7563, joita piti luotettavina (niitä on 2230 tai toisen tiedon mukaan 2600 ilman kaksoiskappaleita).[4][6] Ayaan Hirsi Alin mukaan sotilaalliset aiheet hallitsevat al-Bukharin kokoelmaa: tarinoista 400 kertoo Muhammedin ryöstöretkistä ja 80 antaa ohjeita saaliin jakamisesta.[7] Tarinan mukaan al-Bukhari joutui elämänsä ehtoolla mu'taziliittien vainoamaksi ja pakeni Samarkandiin, missä kuoli. 

Arviointia

Hadithien historiallinen epäluotettavuus alkoi valjeta länsimaisille tutkijoille vasta myöhään. Ensimmäinen, joka kiinnitti asiaan huomiota, oli saksalainen orientalisti Gustav Weil vuonna 1843. Hän analysoi Sahih al-Bukharia ja katsoi, että siitä hyvinkin puolet oli pelkästään poliittisiin tarkoituksiin tehtyä propagandaa.[8] Myös al-Bukharin historiallisuutta on epäilty kokoelman tekijänä, sillä yhden ihmisen on mahdoton elämänsä aikana koota 600 000 tarinaa ja arvioida ne. Onkin epäilty, että "al-Bukhari" olisi buharalaisen työryhmän käyttämä nimimerkki.

Katso myös

Lähteet

  • Berg, Herbert: The Development of Exegesis in Early Islam. The Authenticity of Muslim Literature from the Formative Period. Routledge, 2000. ISBN 978-0-4155-5416-9

Viitteet

  1. ↑ Salaahud-Deen ibn ʿAlee ibn ʿAbdul-Maujood: The Biography of Imam Bukhaaree. Riyadh: Darussalam, 2005. ISBN 9960969053 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Paula Kay Bourgoin: Bukhari, s. 112. Encyclopedia of World Biography: Gale, 1998. Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ David Marshall Lang: Bukhari, s. 33. A Guide to Eastern Literatures. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ a b Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 1043 (x107). Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Al-Adab al-Mufrad (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ R.G.Hoyland: Seeing islam as other saw it. A survey and evaluation of Christian, Jewish and Zoroastrian writings on early Islam, s. 38. The Darwin Press, 1997.
  7. ↑ Ayaan Hirsi Ali: Harhaoppinen, s. 78. Scanri, 2016.
  8. ↑ Berg, H.: The Development of Exegesis in Early Islam, s. 9. Routledge, 2000.

Aiheesta muualla