Munanjohdin

Nykymaailmassa Munanjohdin:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe eri alueilla. Munanjohdin:n kasvava merkitys on herättänyt keskustelua yhteiskunnassa ja lisännyt kiinnostusta ymmärtää sen seurauksia. Eri näkökulmista Munanjohdin:stä on tullut tutkimuksen ja tutkimuksen kohde, joka on synnyttänyt lukuisia analyyseja ja pohdintoja, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta. Tässä artikkelissa tutkimme Munanjohdin:n eri puolia, tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen roolia nyky-yhteiskunnassa.

Munanjohdin

Munanjohdin eli munatorvi (lat. tuba uterina, salpinx, oviduct) on nisäkkäillä osa naaraan sukupuolielimistöä. Munanjohtimia on kaksi, ja niitä pitkin munasarjoissa kypsynyt munasolu kulkee kohtuun. Munanjohdin on se paikka, jossa munasolun hedelmöittyminen tapahtuu.

Anatomia

Munanjohtimen seinämän limakalvo muodostuu yksinkertaisesta lieriöepiteelistä, jonka solut voivat olla joko värekarvallisia tai värekarvattomia. Limakalvon alla on lihaskerros, jossa sisimpänä on rengasmainen sileälihaskerros ja ulompana pitkittäinen sileälihaskerros. Lihaskerrokset kuljettavat munasolua yhdessä värekarvojen liikkeiden kanssa munasarjoista kohti kohtua. Uloimpana munanjohtimen seinämässä on ulkokalvo, joka muodostuu löyhästä sidekudoksesta ja mesoteelistä. Munanjohdinta kannattelee kohdun kannattimen osa, jota kutsutaan munanjohtimen alueella munanjohtimen liepeeksi (lat. mesosalpinx).[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ König, Liebich: ”11”, Veterinary Anatomy of Domestic Mammals, s. 429. Stuttgart: Schattauer, 2007. ISBN 978-3-7945-2485-3 (saksaksi)

Aiheesta muualla