Nykyään Murto ja varkaus on kiinnostava ja keskustelunaihe monilla aloilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Murto ja varkaus on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Sen vaikutus ja merkitys ovat ylittäneet rajat, ja siitä on tullut keskustelun ja pohdinnan kohtauspaikka. Tässä artikkelissa tutkimme Murto ja varkaus:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen heijastuksia tulevaisuuteen. Sen alkuperästä sen evoluutioon ajan myötä syvennymme syvälliseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää Murto ja varkaus:n tärkeyden nykyisessä todellisuudessamme.
Murto ja varkaus | |
---|---|
Breaking and Entering | |
![]() |
|
Ohjaaja | Anthony Minghella |
Käsikirjoittaja | Anthony Minghella |
Tuottaja |
|
Säveltäjä | |
Kuvaaja | Benoît Delhomme |
Leikkaaja | Lisa Gunning |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | |
Tuotantoyhtiö | |
Levittäjä |
Fórum Hungary Netflix |
Ensi-ilta | 2006 |
Kesto | 120 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Murto ja varkaus (Breaking and Entering) on vuonna 2006 ensi-iltansa saanut Anthony Minghellan ohjaama draamaelokuva.[1]
Arkkitehti Willin (Jude Law) toimistoon murtaudutaan toistuvasti heti sen muutettua huonomaineiselle King’s Crossin alueelle Lontoossa. Mies ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja alkaa käyttää yönsä ryöstelijöitä vaanien. Hän seuraa teini-ikäistä sarajevolaispoikaa tämän kotiin ja yllättäen viehtyy pojan köyhän yksihuoltajaäitiin (Juliette Binoche) oman vaimonsa ja autistityttärensä melkein unohtaen.[2]
Turun Sanomien Päivi Valotien mielestä huono suomalaisnimi johtaa harhaan, sillä kyse ei ole rikoselokuvasta vaan ihmissuhdetutkielmasta, jonka henkilöt ovat kuka mistäkin syystä rikki ja ahdistuneita. Kovin yhteiskunnallista käsittelyä elokuva ei tarjoa, vaan käsittelyn kohteena on lähinnä valkoisen ja varakkaan heteromiehen henkinen hämmennys.[2]