Musaios Ateenalainen
Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida Musaios Ateenalainen:tä eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Musaios Ateenalainen on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen vuosien varrella, ja tässä artikkelissa aiomme syventää sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Musaios Ateenalainen on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen vaikutuksiin arjen eri alueilla. Toivomme tämän artikkelin avulla tarjoavamme täydellisen ja rikastuttavan käsityksen Musaios Ateenalainen:stä ja antaa lukijoillemme syvemmän ja merkityksellisemmän käsityksen tästä aiheesta.
| Musaios Ateenalainen | |
|---|---|
| Μουσαίος ὁ Ἁθηναίος | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 500-luku eaa.? |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | muinaiskreikka |
| Aikakausi | antiikki |
| Kirjallinen suuntaus | eeppinen runous |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
|
|
Musaios Ateenalainen (m.kreik. Μουσαίος ὁ Ἁθηναίος, Mūsaios ho Athēnaios) oli puolimyyttinen antiikin kreikkalainen runoilija, näkijä ja pappi, joka kirjoitti attikalaisiin kultteihin liittyvää runoutta.
Elämä
Myyteissä Musaios esitetään muun muassa Orfeuksen pojaksi tai oppilaaksi. Diogenes Laertioksen mukaan Musaios oli Eumolpoksen poika, ja ensimmäinen, joka kertoi jumalten syntyperästä. Diogeneen mukaan tämä opetti, että kaikki on saanut alkunsa yhdestä alkuperästä, ja palaa hajottuaan takaisin siihen.[1]
Musaios kirjoitti hymnejä, proosamuotoisia tutkielmia ja oraakkelinvastauksia. Musaioksen nimi yhdistetään erilaisiin attikalaisiin kultteihin ja erityisesti Eleusiin mysteereiden Demeterin kulttiin liittyviin runoihin ja käytäntöihin. Legendan mukaan hän toimi kultin johtajana Herakleen aikoihin.[2]
Diogeneen mukaan Musaios kuoli Faleronissa.[1] Pausanias kertoo, että hänet haudattiin Museion-kukkulalle Ateenan Akropoliin lounaispuolelle.[3]
Teokset
Musaioksen teoksiksi mainitaan muun muassa seuraavat:[2]
- Khrēsmoi (Χρησμοί), oraakkelinlausumat
- Hypothēkai (Ὑποθῆκαι)
- Hymni Demeterille
- Eksakeseis nosōn (Ἐξακέσεις νόσων)
- Theogonia (Θεογονία)
- Titanografia (Τιτανογραφία)
- Sfaira (Σφαῖρα)
- Paralyseis (Παραλύσεις)
- Teletai (Τελεταί)
- Katharmoi (Καθαρμοί)
Herodotos kertoo, että Onomakritos kokosi Musaioksen oraakkelinlausumat yhteen Peisistratoksen aikana, mutta lisäili niihin myös omiaan. Herodotoksen mukaan Lasos Hermionelainen havaitsi väärennökset.[4]
Musaioksen teoksista on säilynyt vain katkelmia myöhemmillä kirjailijoilla, kuten Pausanias, Platon, Klemens Aleksandrialainen, Filostratos ja Aristoteles.[2]
Lähteet
- ↑ a b Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit I.3.
- ↑ a b c Smith, William: ”Musaeus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 1126. (Osa II) Boston: Little, Brown and Company, 1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus (Periegesis tes Hellados) I.25 §8.
- ↑ Herodotos: Historiateos VII.6; VIII.96; IX.43.