Tässä artikkelissa aiomme tutkia Musta kansleri:tä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Musta kansleri on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta, sillä sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Ilmestymisestään lähtien Musta kansleri on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla, mikä on johtanut sen vaikutusten syvälliseen analyysiin. Tässä mielessä on mielenkiintoista tietää enemmän Musta kansleri:stä ja siitä, miten se on kehittynyt ajan myötä, sekä sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Siksi seuraavilla riveillä syvennymme Musta kansleri:n moninaisiin puoliin ja sen rooliin nyky-yhteiskunnassa.
Musta kansleri | |
---|---|
Den sorte Kansler | |
Ohjaaja | August Blom |
Käsikirjoittaja | Christian Schrøder |
Perustuu | William Magnayn romaaniin The Red Chancellor |
Kuvaaja | Johan Ankerstjerne |
Pääosat | Valdemar Psilander, Ebba Thomsen, Robert Dinesen, Thorkild Roose |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Tanska |
Tuotantoyhtiö | Nordisk Films Kompagni |
Ensi-ilta |
10. kesäkuuta 1912 (Tanska) 28. lokakuuta 1912 (Suomi) |
Kesto | 915 metriä (48 min.) |
Alkuperäiskieli | mykkäelokuva |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
|
Musta kansleri (tansk. Den sorte Kansler) on vuonna 1912 valmistunut tanskalainen mykkäelokuva. August Blomin ohjaaman draaman pääosia esittävät Valdemar Psilander, Ebba Thomsen ja Robert Dinesen.
Elokuva tapahtuu nimettömässä slaavilaisessa kuningaskunnassa. ”Mustaksi kansleriksi” kutsuttu valtakunnankansleri von Rallenstein on luvannut prinsessa Irenen Gydan prinssin Deiman vaimoksi. Irene rakastaa luutnantti Pawlowia ja he menevät salaa naimisiin. Kanslerin apuri kreivi Rockowitz pakottaa Pawlowin juomaan myrkkyä, mutta luutnantti Groblewski pelastaa ystävänsä. Rockowitz kaappaa Irenen ja tämän hovineidon, mutta Groblewski onnistuu vapauttamaan heidät. Prinsessa ja hänen rakastettunsa saapuvat pääkaupunkiin riemusaatossa ja kansleri kuolee sydänkohtaukseen.[1]
Thorkild Roose | … | von Rallenstein, ”Musta kansleri” |
Poul Reumert | … | kreivi Rockowitz, kanslerin adjutantti |
Ebba Thomsen | … | prinsessa Irene |
Valdemar Psilander | … | luutnantti Pawlow, Irenen rakastettu |
Robert Dinesen | … | luutnantti Groblewsky, Pawlowin ystävä |
Jenny Roelsgaard | … | Feodora, prinsessan hovineito |
Christian Schrøder | … | kulkukauppias |
Mustan kanslerin käsikirjoitus oli ostettu näyttelijä Christian Schrøderiltä, mutta ennen ensi-iltaa sen havaittiin perustuvan brittiläisen kirjailijan William Magnayn romaaniin The Red Chancellor. Tanskalaisyhtiö Kinografen teki samasta aiheesta elokuvan Kansleren kaldet ”Den sorte Panter”. Nordisk Films, joka oli itse usein syyllistynyt plagiointiin, osti oikeudet Magnayn romaaniin ja pyrki estämään Kinografenin elokuvan julkaisun.[2]
Elokuva on esimerkki 1910-luvun alussa maailmanmaineeseen nousseen Nordisk Filmsin kaupallisesta tuotannosta. Se on aikansa suuren yleisön makua hivelevä melodraama, jossa yhdistyvät yläluokkainen miljöö näyttävine pukuineen, rakkaustarina ja jännityskertomus.[1][3]
Aikalaiskriitikot arvioivat elokuvaa myönteisesti ja kiittivät varsinkin sen ulkokuvia ja valaistusta. Yhdysvaltalaislehden mukaan sen viehätys perustui ”katsojaa ilahduttavaan epäuskottavuuteen”. Myös elokuvan loppuosaa pidettiin jännittävänä. Nykynäkökulmasta Mustalla kanslerilla on lähinnä historiallista arvoa eikä se kuulu ohjaaja August Blomin parhaisiin teoksiin.[1][3]
Sensaatiodraamaksi ja kokotunnin näytelmäksi mainostettua Mustaa kansleria esitettiin yksinoikeudella helsinkiläisessä Scala-teatterissa lokakuussa 1912[4][5]. Fyren mainitsi sen vetonaulana yleisön ihailemat näyttelijät Dinesenin, Psilanderin, Roosen ja Thomsenin[6]. Suomessa levitetty kopio oli tanskalaista lyhyempi, 800 metrin pituinen[7].
Elokuva on nähtävissä Tanskan elokuva-arkiston mykkäelokuvasivustolla[8].