Muurahaiskeko
Nykymaailmassa Muurahaiskeko:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Ilmestymisestään lähtien Muurahaiskeko on kiinnittänyt yleisön huomion ja synnyttänyt jatkuvaa keskustelua eri aloilla. Sen vaikutus on heijastunut yhteiskuntaan, politiikkaan, talouteen ja kulttuuriin, ja siitä on tullut keskeinen kysymys globaalilla asialistalla. Kun Muurahaiskeko jatkaa kehittymistään ja saa uusia muotoja, sen vaikutusvalta laajenee maailmanlaajuisesti luoden loputtomia näkökulmia ja mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme Muurahaiskeko:n eri reunoja ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Muurahaiskeko on muurahaisten pesän yläpuolinen keko. Keon rakennusaineina käytetään Suomessa yleisimmin neulasia ja vanhoja lehtiä sekä muuta maasta löytyvää orgaanista ainetta.
Suomessa esiintyvistä muurahaisista kekoja rakentavat Formica-suvun lajit: kaikki kekomuurahaislajit, kaikki loviniskamuurahaislajit, mustapäämuurahainen ja verimuurahainen. Yksi havainto on myös kiiltomuurahaisen kekopesästä. [1]
Pesän perustaminen
Kun nuori kuningatarmuurahainen on paritellut muutaman kuhnurin kanssa neitsytlennollaan, se suuntaa lentonsa kohti maata ja nykii siipensä irti. Sen jälkeen kuningatar kaivaa pesän ja munii sinne. Pian syntyvät ensimmäiset työläiset alkavat rakentaa kekoa kuningattaren kaivaman kuopan päälle. Keon kasvaminen nopeutuu uusien työläisten syntyessä ja lopulta se saattaa olla useita metrejä korkea.
Tietyt muurahaislajit, esimerkiksi Euroopassa ja osissa Aasiaa tavattava verimuurahainen (Formica sanguinea), eivät perusta lainkaan omaa pesää, vaan niiden hedelmöittyneet kuningattaret tunkeutuvat jonkin pienemmän muurahaislajin pesään ja syrjäyttävät sen vanhan kuningattaren. Isäntälajin työläiset hoitavat vieraan kuningattaren jälkeläisiä kuin omiaan, ja ennen pitkää kaikki isäntälajin työläiset ovat kadonneet ja pesä siirtynyt toisen lajin hallintaan.
Lähteet
- ↑ Punttila, Pekka, Kilpeläinen, Jouni: Distribution of mound-building ant species (Formica spp., Hymenoptera) in Finland: preliminary results of a national survey. Annales Zoologici Fennici, 2009, 46. vsk, nro 1, s. 1-15. Finnish Zoological and Botanical Publishing Board. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.4.2018. (englanniksi)
