Nykyään Formica on saavuttanut tärkeän merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Formica on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, poliittisen päätöksenteon tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Formica-ilmiötä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme yksityiskohtaisesti sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, kuinka Formica on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan ja miten se edelleen vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme.
Formica | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
Osalahko: | Myrkkypistiäiset Aculeata |
Yläheimo: | Muurahaismaiset Formicoidea |
Heimo: | Muurahaiset Formicidae |
Alaheimo: | Suomumuurahaiset Formicinae |
Tribus: | Formicini |
Suku: |
Formica Linnaeus, 1758[1] |
Alasuvut | |
|
|
Katso myös | |
Formica on alaheimon suomumuurahaiset suuri suku, johon kuuluu muun muassa Suomessa yleinen alasuku kekomuurahaiset (Formica s.str.). Suvun tyyppilaji on punakekomuurahainen.[2] Suomessa esiintyy 20 Formica-lajia[3][4], joista suurin osa rakentaa kekomaisia pesiä[5][6].
Ainakin seuraavien Formica-suvun alasukujen ja lajien on todettu rakentavan kekopesiä Suomessa: [5]
Nämä lajit pesivät tyypillisesti maan alla, mättäissä tai kannoissa eivätkä rakenna varsinaisia kekoja, vaikka joskus pesän päälle hajanaisemmin kasvimateriaalia tai maa-ainesta kasaavatkin.
Lähteet