Nykymaailmassa Näsykkä:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä. Sen merkitys ja vaikutus kattavat monenlaisia näkökohtia teknologiasta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja ihmissuhteet. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Näsykkä on vaikuttanut ja muokannut elämämme eri puolia, sekä sen roolia uusien trendien luomisessa ja vakiintuneiden paradigmojen muuttamisessa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Näsykkä:n eri vivahteita ja ulottuvuuksia ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nyky-yhteiskunnassamme.
Näsykkä oli kylä Petsamossa Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovuttamalla alueella. Nykyisin Näsykän kylä on osa Petsamon kaupunkityyppistä taajamaa. Näsykän kylä sijaitsi Parkkinan kylän eli Petsamon kirkonkylän länsipuolella Näsykkäjoen suulla vähän ennen Petsamonjoen laskemista Petsamonvuonon perukkaan.[1] [2] Näsykän asutus liittyi läheisesti Parkkinan kylän asutukseen ja ne muodostivat yhtenäisen kyläalueen[1], ja kun Valtioneuvosto vuonna 1930 vahvisti Petsamon uuden kyläjaon, luettiin kirkonkylään kuuluviksi Parkkinan ja Näsykän kylät.[3] Näsykän väestö oli pääasiassa karjalaista.[4] Asukkaiden pääelinkeino oli kalastus, jonka lisäksi harjoitettiin karjanhoitoa. Kylässä oli muun muassa Petsamon talouskauppa ja kansakoulu.[5] Näsykkäjoen varrella sijaitsi Petsamon luostarin munkkien tiilitehdas ja sähkölaitos.[1] Kylän ja sen länsipuolella olevan Näsykkäjärven välissä on Parkkinatunturit.[1] Jäämerentie kulki kylän läpi ja Näsykän kohdalta siitä erkani tie Petsamonjoen itäpuolelle Kaakkuriin ja Porovaaraan.[5]
Vuoden 1929 henkikirjoituksen mukaan kylän 138 asukkaasta oli karjalaisia 103, suomalaisia 23 ja venäläisiä 12.[6] Näsykän kylä oli saanut alkunsa 1870-luvun nälkävuosina, kun alueelle oli muuttanut karjalaista väestöä Vienan Karjalan Uhtuan, Vuokkiniemen ja Oulangan kunnista nälkää pakoon.[7]