Nykymaailmassa Néa Kaméni:stä on tullut yhä tärkeämpi yleishyödyllinen aihe. Tekniikan kehittymisen ja yhteiskunnan muutosten myötä Néa Kaméni ei ole kiinnittänyt vain alan asiantuntijoiden vaan myös suuren yleisön huomion. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää syventyä Néa Kaméni:n olennaisimpiin näkökohtiin, jotta sen vaikutus voidaan ymmärtää eri alueilla ja yhteyksissä. Tässä artikkelissa perehdymme Néa Kaméni:n analyysiin ja tutkimme sen eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nykyään. Alkuperäistään sen nykyiseen kehitykseen tarkastelemme, kuinka Néa Kaméni on muokannut tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa.
Sijainti | , |
---|---|
Saariryhmä | |
Korkein kohta |
127 m |
Pinta-ala |
3,338 km² |
Asukasluku |
0[1] |
---|---|
Luokitus |
Néa Kaméni (kreik. Νέα Καμένη) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladeihin ja tarkemmin Santorínin saariryhmään. Saaren pinta-ala on 3,338 neliökilometriä, ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti Néa Kaméni kuuluu Thíran kuntaan, Thíran alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[1]
Néa Kaméni, suomeksi ”Uusi palanut”, sijaitsee Santorínin kalderan keskellä. Saari on muodoltaan suhteellisen pyöreä, ja sen halkaisija on noin 2 kilometriä. Sen lounaispuolella sijaitsee Palaiá Kaménin (”Vanha palanut”) saari. Saaret ovat syntyneet viimeisten 2 000 vuoden aikana toistuvissa tulivuorenpurkauksissa pinnalle purkautuneesta laavasta. Néa Kaméni nousi esille ensimmäisen kerran purkauksessa vuonna 1711 ja laajeni huomattavasti purkauksissa vuosina 1866–1868 ja 1925–1928. Santorínin nykyisin aktiiviset kraatterit sijaitsevat edelleen Néa Kaménin saarella. Viimeisimmät purkaukset saarella ovat tapahtuneet vuosina 1939–1941 ja 1950.[2][3]
Saarelle tehdään turistiretkiä Firásta ja Oíasta.