Nykymaailmassa Sáliagkos on kasvava kiinnostuksen aihe ja kiistaton merkitys. Tekniikan ja globalisaation myötä Sáliagkos:stä on tullut keskustelun keskipiste eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Jopa henkilökohtaisella tasolla Sáliagkos on herättänyt kasvavaa kiinnostusta, joko sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään tai sen vaikutuksesta siihen, miten näemme ympäröivän maailman. Tässä yhteydessä on olennaista tutkia täysin Sáliagkos:n merkitystä ja vaikutuksia sekä tutkia sen eri puolia ja ulottuvuuksia. Tässä artikkelissa perehdymme Sáliagkos:n kiehtovaan maailmaan ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykyään.
Sijainti | , |
---|---|
Saariryhmä | |
Pinta-ala |
0,007 km² |
Asukasluku |
0 |
---|
Sáliagkos (kreik. Σάλιαγκος, usein myös Saliagkós, Σαλιαγκός, myös Saliagos, Saliangos) on pieni Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään ja sijaitsee Egeanmeressä Pároksen ja Antíparoksen saarten välissä. Saaren pinta-ala on noin 0,007 neliökilometriä ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti Sáliagkos kuuluu Antíparoksen kuntaan, Pároksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[1]
Sáliagkos on paljas ja karu saari. Sen pituus on noin 100 metriä ja suurin leveys noin 50 metriä.[2] Pároksen saari sijaitsee Sáliagkoksen itäpuolella ja Antíparos, johon etäisyyttä on noin 380 metriä, länsipuolella. Sáliagkoksen eteläpuolella sijaitsee pieni Revmatonísin saari.
Sáliagkos tunnetaan ennen kaikkea neoliittisen ja kykladisen kulttuurin ajan asutuksen arkeologisena kohteena. Se on ollut asuttuna jo noin 5000 eaa., ja se on koko Kykladien varhaisin tunnettu asutus. Esihistoriallisella ajalla merenpinta oli noin kuusi metriä nykyistä alempana, ja nykyinen saari oli osa Pároksen ja Antíparoksen yhdistänyttä kannasta. Asutus koostui kiviselle perustukselle rakennetuista suorakulmaisista taloista, jotka oli ympäröity muurilla. Asukkaat käyttivät ja työstivät Mílokselta tuotua obsidiaania, ja paikka oli todennäköisesti sen kaupan keskuksia.[2]
Asutus löydettiin vuonna 1961 ja sen arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuonna 1964. Tunnetuin esinelöytö on niin kutsuttu Sáliagkoksen lihava nainen noin ajalta 5000 eaa. Se on varhaisin Kykladeilta löydetty marmorifiguriini ja esittää rasvatakapuolista (steatopygous) naista. Löytöihin lukeutuu myös kykladisia idoleita. Sáliagkokselta tehdyt esinelöydöt ovat Pároksen arkeologisessa museossa.[2][3]