Nykyään Naturalismi (tietoteoria) on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, joka pyrkii ymmärtämään ja analysoimaan sitä eri näkökulmista. Sen vaikutus kattaa useita näkökohtia taloudesta kulttuuriin, ja sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti. Ajan myötä Naturalismi (tietoteoria):stä on tullut erittäin relevantti ilmiö, joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja syviä pohdintoja. Tässä artikkelissa tutkimme tätä asiaa yksityiskohtaisesti ja tutkimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri aloilla.
Naturalismi menetelmällisenä tai tietoteoreettisena käsitteenä tarkoittaa näkemystä, jonka mukaan luonnossa havaittavat ilmiöt ovat parhaiten selitettävissä luontoon pohjautuvilla syillä. Naturalistisen näkemyksen mukaan tietoteoria ei ole itsenäinen filosofian alue, vaan se tukeutuu empiirisen tutkimuksen tietoon, jonka tiede voi tarjota. Kysymyksiä näkemykselle asettaa muun muassa se kuinka naturalisti suhtautuu tietoteorian normatiiviseen luonteeseen, jos tieto ylipäätään käsitetään normatiivisena.[1]
Kysymyksiä naturalismille asettaa muun muassa se kuinka suhtaudutaan tietoteorian normatiiviseen luonteeseen, jos tieto ylipäätään käsitetään normatiivisena.[1]
Kaikki eivät pidä erottelua metodologiseen ja ontologiseen naturalismiin onnistuneena. Filosofi Sami Pihlström on todennut, että naturalismi näyttäisi edellyttävän paitsi luottamusta tieteen menetelmiin, myös jonkinlaista näkemystä todellisuuden luonteesta, siitä, että todellisuus on todella luonnollinen ja sellaisena tieteen menetelmin tutkittavissa. Esimerkiksi teoksessa Naturalism. A Critical Analysis (2000) monet naturalismin arvostelijat esittävät, ettei naturalismia voida tulkita puhtaasti menetelmälliseksi kannaksi vaan se on omaleimainen filosofinen näkemys vain ontologisessa (palauttavassa tai karsivassa) muodossaan, jossa kaikki yliluonnolliset tai muut luonnontieteen maailmankuvaan sopimattomat oliot poistetaan järkiperäisen ajattelijan todellisuuskäsityksestä.[2]