Nykyään Niilo Mattila (yleisurheilija) on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Niilo Mattila (yleisurheilija) on ollut merkittävällä paikalla historiassa, ja se on vaikuttanut kulttuurin, politiikan, tekniikan ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Vuosien varrella siitä on tullut tutkijoiden, tutkijoiden ja eri alojen ammattilaisten tutkimisen ja pohdinnan aihe. Tässä artikkelissa tutkimme Niilo Mattila (yleisurheilija):een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin.
Niilo Ilmari Mattila (28. marraskuuta 1903 Helsinki – 17. helmikuuta 1981)[1] oli suomalainen yleisurheilija. Mattila voitti 110 metrin aitajuoksun vuonna 1925 Frankfurt am Mainin työläisolympialaisissa.[2] Mattila edusti urallaan Helsingin Kullervoa, Helsingin Kisa-Veikkoja ja Kenttäurheilijoita.[1]
Kalevan kisoissa Mattila oli 400 metrin aitajuoksussa SM-hopealla vuosina 1929, 1930, 1931 ja 1932. 400 metrin juoksussa hän sijoittui neljänneksi vuosina 1929, 1931 ja 1932. Viestijuoksun SM-kilpailuissa hän saavutti Helsingin Kisa-Veikkojen joukkueessa 4 × 100 metrin viestijuoksussa kultaa 1931 ja 1932, hopeaa 1928 ja pronssia 1929 sekä 4 × 400 metrin viestijuoksussa kultaa 1928, 1929 ja 1932 ja hopeaa 1930, 1931 ja 1933.[1]