Nykymaailmassa Ninos ja Semiramis on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe. Ajan myötä siitä on tullut yhteiskunnan peruselementti ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän moniin osa-alueisiin. Henkilökohtaisella, poliittisella, tieteellisellä tai kulttuurisella tasolla Ninos ja Semiramis on jättänyt merkittävän jäljen historiaan ja tuottaa edelleen kiistoja ja ristiriitaisia mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti Ninos ja Semiramis:n vaikutusta eri yhteyksissä sekä sen tulevaisuuden edistysaskeleita ja haasteita.
Ninos ja Semiramis | |
---|---|
Νῖνος καὶ Σεμίραμις | |
![]() Ninos luovuttaa kruununsa Semiramiille. Guido Reni, 1625. |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | tuntematon |
Kieli | muinaiskreikka |
Genre | romaani |
Julkaistu | 1. vuosisata eaa./jaa. |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Ninos ja Semiramis (m.kreik. Νῖνος καὶ Σεμίραμις, Ninos kai Semiramis) tai vain Ninos (Νῖνος) oli antiikin kreikkalainen romaani. Se on ajoitettu kirjoitetuksi ensimmäisellä vuosisadalla eaa. tai jaa. Se ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä tunnetaan kolme papyruskatkelmaa.[1][2][3][4] Ne ajoitetaan ensimmäisen vuosisadan jälkimmäiselle puoliskolle.[5]
Romaanin kirjoittajaa ei tunneta. Ajoituksensa puolesta se on varhaisimpia tunnettuja esimerkkejä kreikkalaisesta romaanista.[2] Romaani sijoittui Assyriaan ja kertoi tarinan Ninoksesta ja Semiramiista. Näiden nimet viittaavat historiallisiin Ninokseen ja Semiramiihin, mutta tarinassa ei arvella olleen juurikaan muuta historiallista pohjaa. Ninos kuvataan Assyrian kuninkaaksi ja Semiramis tämän serkuksi. He ovat tarinan alussa nuoria ja lopussa aviopari. Kreikkalaisille romaaneille tyypilliseen tapaan päähenkilöt rakastuvat, joutuvat eroon toisistaan ja kohtaavat monenlaisia seikkailuita eri puolilla Välimerta, ennen kuin saavat toisensa. Historiaan romaanin juonen kytkevät lähinnä viittaukset todellisen Ninoksen sotaretkiin.[2][4]
Varsinaiset säilyneet romaanit | |
---|---|
Muuta proosafiktiota |