Norjan ilmatieteen laitos:n aihe on ollut mielenkiintoisen ja keskustelun aiheena läpi historian. Muinaisista ajoista lähtien Norjan ilmatieteen laitos on ollut merkittävällä paikalla elämässämme, ja se on vaikuttanut tapaamme ajatella, toimia ja tuntea. Tässä artikkelissa tutkimme Norjan ilmatieteen laitos:n eri puolia ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Norjan ilmatieteen laitos on jättänyt lähtemisestä nykyaikaiseen kehitykseen lähtemättömän jäljen ihmiskuntaan, ja tämän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin sen tärkeyttä ja merkitystä nykymaailmassa.
Norjan ilmatieteen laitos Meteorologisk institutt |
|
---|---|
![]() |
|
![]() Norjan ilmatieteellisen laitoksen päätoimipiste Oslossa. |
|
Tutkimuslaitoksen tiedot | |
Pääkonttori | Oslo, Norja |
Ministeriö | Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriö |
Tutkimusala | ilmatiede, meritiede |
Työntekijöiden määrä | runsas 400 |
Kotisivu |
Norjan ilmatieteen laitos (norj. Meteorologisk institutt, engl. Norwegian Meteorological Institute; lyhenne MET Norway, verkkosivusta met.no) on Norjassa ilma- ja meritieteen alalla toimiva valtionlaitos. Se tuottaa operatiivisesti sääennustuspalvelua sekä sää- ja ilmastohavaintoja, tekee tuotekehitystä ja tieteellistä tutkimustyötä. [1][2][3] Laitos on perustettu vuonna 1866. Päätoimipiste on Oslossa, aluekeskukset Bergenissä ja Tromsössä. [1] Hallinnollisesti MET Norway on Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriön alainen laitos.[1][2] Sen palveluksessa on runsas 400 henkilöä, joista tutkijoita on yli 110.[2]
Yhteistyössä Norjan yleiradioyhtiö NRK:n (Norsk Rikskringkasting) kanssa Norjan ilmatieteen laitos ylläpitää kattavaa Yr-sääpalvelusivustoa (yr.no). Helsingin Sanomien tammikuussa 2019 raportoimassa vertailussa, sanomalehden suosituksi mainitseman Yr-palvelun lämpötilaennuste Helsinkiin ja Tampereelle oli valitulla vuoden 2018 lopun tarkastelujaksolla hieman Suomen Ilmatieteen laitoksen ja sääpalveluyritys Forecan ennusteita tarkempi.[4]
Norjan ilmatieteen laitos käyttää sää- ja meriennusteiden laskemiseksi ja muihin tarpeisiinsa kahden eri supertietokonekeskuksen resursseja. Nämä ovat Linköpingin yliopiston yhteydessä sijaitsevan Ruotsin kansallinen supertietokonekeskus ja Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston yhteydessä sijaitseva supertietokonekeskus.[5]