Norjan korkein oikeus

Nykyään Norjan korkein oikeus:stä on tullut yhä tärkeämpi keskustelunaihe yhteiskunnassamme. Ilmestymisestään lähtien Norjan korkein oikeus on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja intohimoista keskustelua. Ajan myötä Norjan korkein oikeus on osoittanut merkityksensä eri aloilla politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja koulutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Norjan korkein oikeus:n tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.

Norjan korkein oikeus (kirjanorjaksi Høyesterett, uusnorjaksi Høgsterett, pohjoissaameksi Alimusriekti) on Norjan ylin oikeusaste, joka on toiminut vuodesta 1814. Siihen kuuluu 19 tuomaria sekä johtajana toimiva justitiaari. Yleensä yhtä asiaa käsittelemässä on viisi tuomaria, poikkeustapauksissa enemmistö eli yksitoista. Myös täysistunto on mahdollinen. Korkeinta oikeutta alemmat oikeustasot Norjassa ovat käräjäoikeudet ja laamanninoikeudet. Korkein oikeus antaa vuosittain noin sata tuomiota.^[1]

Justitiaarit

• 1814–1827: Johan Randulf Bull
• 1827–1830: Christian Magnus Falsen
• 1831–1835: Jørgen Mandix
• 1836–1854: Georg Jacob Bull
• 1855–1873: Peder Carls Lasson
• 1874–1877: Hans Gerhard C. Meldahl
• 1878–1886: Iver Steen Thomle
• 1887–1900: Morten Lambrechts
• 1900–1908: Einar Løchen
• 1909–1920: Karenus Kristofer Thinn
• 1920–1929: Herman Scheel
• 1929–1946: Paal Olav Berg
• 1946–1952: Emil Stang
• 1952–1958: Sverre Grette
• 1958–1969: Terje Wold
• 1969–1984: Rolv Ryssdal
• 1984–1991: Erling Sandene
• 1991–2002: Carsten Smith
• 2002–2016: Tore Schei
• 2016–: Toril Marie Øie

Lähteet

1. ↑ Sunde, Jørn Øyrehagen: Høgsterett Store norske leksikon. 31.5.2023. Viitattu 24.7.2023. (norjaksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Norjan korkein oikeus Wikimedia Commonsissa

• Verkkosivut (norjaksi)