Noro
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Noro:n kiehtovaan maailmaan, tutkimalla sen eri puolia, sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutusta elämäämme. Opimme sen historiasta, sen sovelluksista ja siitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Noro on aihe, joka herättää monien kiinnostuksen, sillä sen merkitys kattaa eri alueita tieteestä populaarikulttuuriin. Tämän artikkelin kautta toivomme tarjoavamme kattavan yleiskatsauksen Noro:stä ja tarjota lukijoillemme syvemmän käsityksen tästä tällä hetkellä erittäin tärkeästä näkökulmasta.
Noro on virtavesi, joka on pienempi kuin puro.[1]
Määrittely
Noron ja puron ero on määritelty Suomen vesilaissa 2011. Noron valuma-alue on yleensä alle 10 neliökilometriä. Jos uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja siellä liikkuu merkittävästi kalaa, kyseessä on puro, vaikka valuma-alue olisi pienempikin.[2] Tärkein ero puroon on se, että noro jää kuivilleen säännöllisesti. Norossa myös virtaama on pienempi ja uoma vähäisempi. Eliölajisto on noroissa samantapaista kuin puroissa, mutta suuremmat eläimet kuten kalat ja ravut yleensä puuttuvat.[3]
Norot pienvesinä
Yhdessä purojen, lampien, lähteikköjen, fladojen ja kluuvien kanssa norot luetaan pienvesiin.[2]
Norot suhteessa vesistön määritelmään
Joki, puro ja noro ovat virtavesiä, mutta Suomen vesilain 2011 mukaan noro, toisin kuin puro ja joki, ei ole vesistö, vaikka se voikin olla vesilailla suojeltu vesiluontotyyppi.[4]
Lähteet
- Tolonen, Janne, Jarkko Leka, Katariina Yli-Heikkilä, Liisa Hämäläinen & Lea Halonen: Pienvesiopas. Pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö. (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36/2019) Helsinki: SYKE, 2019. ISBN 978-952-11-5071-5 Julkaisun verkkoversio (pdf) Viitattu 18.1.2020.