Nuokkijärvi

Nykymaailmassa Nuokkijärvi on erittäin ajankohtainen aihe, joka ansaitsee analysoinnin eri näkökulmista. Yhteiskunnan jatkuvan kehityksen ja ihmisten elämäntapojen muuttuessa on tärkeää ymmärtää Nuokkijärvi:n merkitys ja vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Kautta historian Nuokkijärvi on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena, mikä on motivoinut tutkijoita, asiantuntijoita ja ammattilaisia ​​syventämään tutkimustaan ​​ymmärtääkseen sen vaikutukset elämän eri osa-alueilla. Tästä syystä tässä artikkelissa käsitellään Nuokkijärvi:tä yksityiskohtaisesti, analysoidaan sen syitä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tarkoituksena on tarjota lukijoille kattava näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.

Nuokkijärvi
Нюк, Njuk
Valtiot Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Kalevalan piiri
Paikkakunta Borovoi
Koordinaatit 64°26′07″N, 31°48′40″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kemijoki
Järveen tulevat joet Nokeusjoki, Aittajoki, Voivajoki, Oja
Laskujoki Rastahanjoki, Hämehenjoki
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 134 m
Pituus 39 km
Leveys 22,5 km
Rantaviiva 255 km
Pinta-ala 214 km²
Tilavuus 1,81 km³
Keskisyvyys 8,5 m
Suurin syvyys 40 m
Valuma-alue 3 090 km²
Kartta
Nuokkijärvi

Nuokkijärvi eli Njuokkarvi eli Nuokkajärvi[1] (ven. Нюк, Njuk) on Kemijoen vesistöön kuuluva järvi Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Borovoin kunnassa Venäjällä. Sen pinta-ala on 214 neliökilometriä, valuma-alueen laajuus 3 090 neliökilometriä, keskisyvyys 8,5 metriä ja tilavuus 1,81 kuutiokilometriä.[2]

Nuokkijärveen laskevat Nokeusjoki, Aittajoki, Voivajoki, Oja ja 33 puroa[2]. Länsipäähän virtaavan Nokeus- eli Kivijoen reittiin kuuluvat Kiitesjärvi, Luvajärvi ja Kiimasjärvi. Nuokkijärvi laskee itäpäästään alkavien Rastahanjoen ja Hämehenjoen kautta Tširkkakemijokeen.[3] Järvessä on 126 saarta, joiden yhteispinta-ala on 10,3 neliökilometriä[2].

Nuokkijärven kalalajeja ovat lohi, siika, muikku, harjus, hauki, särki, salakka, lahna, säyne, seipi, mutu, made, ahven, kiiski, kymmenpiikki ja kivisimppu. Järvellä harjoitetaan kalanviljelyä sekä kotitarve- ja virkistyskalastusta.[2]

Järven rannoilla ovat sijainneet Nokeuksen, Piismalahden ja Pääkönniemen kylät. Nykyään seudulla on vain kesäasutusta.[4]

Lähteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 161. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b c d Ozjora Karelii: Spravotšnik, s. 141–142. Petrozavodsk: Karelski nautšnyi tsentr RAN, 2013. ISBN 978-5-9274-0450-6 Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Härkönen, Iivo (toim.): Karjalan kirja, s. 41–42. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.
  4. ↑ Anja Malinen: Njuokkijärven kylien asutushistoriaa ja ihmiskohtaloita. Karjalan Heimo, 3–4/1998, s. 41–46. Artikkelin verkkoversio.