Tässä artikkelissa tutkimme Octavarium:n aihetta ja sen merkitystä tänään. Octavarium on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta yhteiskunnassa. Kautta historian Octavarium on ollut ratkaisevassa roolissa eri aloilla tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja taiteeseen. Tässä mielessä on olennaista analysoida perusteellisesti Octavarium:n vaikutus jokapäiväiseen elämäämme sekä koko yhteiskunnan kehitykseen. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Octavarium:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoaa kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.
Octavarium Dream Theater | ||
---|---|---|
![]() | ||
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | The Hit Factory, New York marraskuu 2004 – helmikuu 2005 | |
Julkaistu | 7. kesäkuuta 2005 | |
Tuottaja(t) | Mike Portnoy & John Petrucci | |
Tyylilaji | progressiivinen metalli progressiivinen rock | |
Kesto | 75.44 | |
Levy-yhtiö | Atlantic | |
Listasijoitukset | ||
Dream Theaterin muut julkaisut | ||
Live at Budokan 2004 |
Octavarium 2005 |
Score 2006 |
Singlet albumilta Octavarium | ||
|
Octavarium on Dream Theaterin kahdeksas studiolevy, joka julkaistiin vuonna 2005. Levyyn on liitetty valtava määrä erilaisia "knoppeja" ja viittauksia. Octavariumilla Dream Theater palaa hieman enemmän alkuaikojensa tyyliseen syvästi progressiiviseen musiikkiin raskaan ja hieman thrash metal -vaikutteisen Train of Thoughtin jälkeen.
Levyn pääteemana on toistuvuus, eli se kuinka kaikki niin musiikissa, historiassa kuin missä tahansa muussakin kiertää ympyrää.
Levyn kuvitus sisältää paljon erilaisia viittauksia lukuihin kahdeksan (viittaa tavallisimman, diatonisen asteikon sävelten lukumäärään musiikissa), viisi ja kaksitoista (kromaattisessa asteikossa on 8 + 5 = 12 säveltä). Tämä liittyy jatkuvuuteen siinä mielessä, että esimerkiksi pianolla sävelten lukumäärää rajoittaa kromaattinen asteikko, ja täten erilaisia sävelkulkuja ei olekaan loputtomasti, vaan loppujen lopuksi kaikki alkaa alusta.
Levyn ensimmäinen kappale "The Root of All Evil" alkaa samalla sävelellä, mihin edellisen albumin viimeinen kappale "In the Name of God" loppuu. Levyn kappaleiden sävellajit nousevat kromaattisesti koko levyn ajan päätyen levyn viimeisellä takaisin perussäveleen. Kappaleissa on valtavasti viittauksia niin yhtyeen aiempiin kappaleisiin, kuin muidenkin pioneeriyhtyeiden kappaleisiin. Kaikki nämä kuvastavat jälleen kerran jatkuvuutta. Varsinainen viittauksien kultakimpale levyllä on sen nimiraita, "Octavarium". Kappale Sacrificed Sons kertoo syyskuun 11. päivän tapahtumista.