Nykyään Ohjelmatyö:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Ohjelmatyö on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja syvällisiä analyyseja. Sen vaikutus ei rajoitu yhteen sektoriin, vaan se on läpäissyt jokapäiväisen elämän eri puolilla ja vaikuttanut kaikkeen politiikasta populaarikulttuuriin. Tästä syystä on tärkeää syventyä Ohjelmatyö:n merkitykseen ja seurauksiin, ymmärtää sen todellinen laajuus ja pystyä käsittelemään sen pitkän aikavälin seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Ohjelmatyö:n eri ulottuvuuksia sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan.
Ohjelmatyö ry oli Vasemmistoliittoa lähellä oleva yhdistys, johon kuului noin 30 kulttuuriyhdistystä ja ammattiosastoa. Järjestö perustettiin 1950-luvun lopulla huolehtimaan työväentalojen ohjelmatarjonnasta.[1] Vuonna 2008 Ohjelmatyö nousi julkisuuteen vaalirahoituskeskustelun yhteydessä, kun kävi ilmi, että yhdistys oli tukenut Vasemmistoliiton ehdokkaita eduskuntavaaleissa 2007 yli 100 000 eurolla.[1][2]
Ohjelmatyö toimi aluksi Työväen-, kulttuuri- ja kansantalojen Tuki -yhdistyksen osana. Kun tukiyhdistyksestä vuonna 1959 muodostettiin Kulttuurityön Keskus (KtK), jäi Ohjelmatyö sen rinnalle itsenäiseksi toimijaksi.[3] Ohjelmatyö vastasi muun muassa kuorosovitusten, kisällilaulujen, runojen, pakinoiden, laulu- ja runosikermien, laulelmien, kuplettien ja kerhoiltaohjeiden laatimisesta sekä toimittamisesta tilaajille. Suomen Demokratian Pioneerien Liitolle ja Suomen Naisten Demokraattiselle Liitolle valmistettiin omia erityisohjelmistoja. Yhdistys huolehti lisäksi ohjelma-ohjaajien kurssien järjestämisestä, välitti taiteilijoita tilaisuuksiin ja järjesti tilauksista juhlia. Elokuussa 1963 Ohjelmatyö ja sen toiminnot siirtyivät KtK:n alaisuuteen.[4] 1960-luvun puolivälistä alkaen KtK luopui Ohjelmatyön ylläpidosta ja Ohjelmatyön tehtäväksi jäi ainoastaan poliittisen ohjelma-aineiston toimittaminen jäsenjärjestöille. Osa aiemmista tehtävistä siirtyi vuonna 1964 perustetun Kansan Sivistystyön Liiton taide- ja ohjelmajaostolle.[5]
Ohjelmatyö omaksui roolinsa vaalirahoituksen järjestäjänä vasta 2000-luvulla.[1] Vasemmistoliittoa lähellä olevat yhdistykset ohjasivat tukea puolueen ehdokkaille Ohjelmatyön kautta.[2] Suurella summalla Ohjelmatyötä avusti vuonna 2007 ainakin Yrjö Sirolan Säätiö.[6] Eduskuntavaaleissa 2007 Ohjelmatyö tuki valitsemiaan noin 50 ehdokasta yli 100 000 eurolla.[1] Tukea saivat ainakin Martti Korhonen (22 000 euroa), Claes Andersson (15 000), Sirpa Puhakka (12 000) Erkki Virtanen (5 000), Matti Kangas (2 000)[2] ja Minna Sirnö (8 000)[7]. Yhdistys ei ole halunnut kertoa julkisesti tuen jakoperusteita tai sitä keitä kaikkia se on tukenut.[1] Osa tukea saaneista kansanedustajista ei ilmoittanut saaneensa tukea nimenomaan Ohjelmatyöltä.[8] Toinen vasemmistoliittolaisten rahavirtoja kanavoinut järjestö on Punajuuri, jonka kautta aiemmin ohjattiin SAK:n vasemmistoryhmien vaalitukea.[1][9]
Kesäkuusta 2017 yhdistys on toiminut uudella nimellä Työväen Kulttuurityö ry.[10][11]