Olli Mäkelä

Nykymaailmassa Olli Mäkelä on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Olli Mäkelä on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutukset ovat näkyneet akateemisissa keskusteluissa, poliittisissa keskusteluissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Olli Mäkelä:n eri puolia ja sitä, kuinka se on muokannut ja muuttanut tapaamme elää, ajatella ja suhtautua ympäröivään maailmaan.

Valto Eero Olavi (Olli) Mäkelä (31. elokuuta 1929 Kuusankoski – 27. toukokuuta 2022 Helsinki[1]) oli suomalainen lääkäri ja professori emeritus.[2]

Mäkelän vanhemmat olivat maanviljelijä Valto Mäkelä ja Lyyli Jaakkola ja puoliso vuodesta 1954 professori Pirjo Mäkelä. Mäkelä tuli ylioppilaaksi Kuusankosken yhteiskoulusta 1949 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1955. Tohtoriksi hän väitteli 1957 ja laboratoriotutkimuksen erikoispätevyyden hän sai 1961. Hän työskenteli uransa alkuvaiheessa Helsingin yliopistossa, yliopiston lääketieteellisen genetiikan dosentti hänestä tuli 1962.[2] Valtion Seerumilaitoksen johtaja professorin arvolla Mäkelä oli 1965–1968, Helsingin yliopiston immunologian henkilökohtainen ylimääräinen professori 1968–1970, bakteeriopin ja serologian professori 1972–1995 sekä Suomen Akatemian tutkijaprofessori 1970–1977. Hän on tutkinut veriryhmäserologiaa ja immunologiaa.[3] Mäkelä sai vuonna 1972 Matti Äyräpään palkinnon[3] ja piti luennon aiheesta ”Immuunivasteen säätely”.[4]

Olli Mäkelän poika on professori Tomi Mäkelä.[2]

Lähteet

  1. ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 19.6.2022, s. B 26.
  2. ↑ a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 459. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  3. ↑ a b Facta 2001, osa 11, p. 635. WSOY 1984.
  4. ↑ Duodecim-lehti (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

  • Mäkelä, Olli hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)