Ollisbackenin–Brantbackenin muinaisjäännösalue

Ollisbackenin–Brantbackenin muinaisjäännösalue-ongelma on kiinnittänyt monien huomion viime aikoina. Sen merkitys ja vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin tekee siitä laajan kiinnostuksen kohteen. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa Ollisbackenin–Brantbackenin muinaisjäännösalue on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja analyyseja eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Ollisbackenin–Brantbackenin muinaisjäännösalue:een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja pohdimme sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Liity kanssamme tälle löytö- ja tiedustelumatkalle Ollisbackenin–Brantbackenin muinaisjäännösalue:n ympärillä.

Ollisbackenin–Brantbackenin muinaisjäännösalue
Yksi Seljeksentien eteläpuolisista asumuspainanteista kuvattuna pituusakselinsa suuntaisesti
Yksi Seljeksentien eteläpuolisista asumuspainanteista kuvattuna pituusakselinsa suuntaisesti
Sijainti

Ollisbackenin–Brantbackenin muinaisjäännösalue
Koordinaatit 63°42′21″N, 23°24′32″E
Valtio Suomi
Historia
Tyyppi Muinaisjäännösalue
Huippukausi kivikausi
Kaupunki Kruunupyy
Merkitys Kivikautinen muinaisjäännösalue

Ollisbackenin ja Brantbackenin muinaisjäännösalueet sijaitsevat Kruunupyyn kunnassa Seljeksentien varrella. Alueet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jolta löytyy lähteestä riippuen neljästä seitsemään asumuspainannetta, sekä muutamia kiviröykkiöitä. Alueen läpi kulkevan Seljeksentien ojaleikkauksesta on löydetty kivikautiseen toimintaan liittyvää kvartsikiveä. Yhden kiviröykkiön keskellä on suuri kallellaan oleva kivipaasi. Alueella olevia asumuspainanteita on nimitetty aiemmin myös jätinkirkoiksi, mutta vuosituhannen taitteessa niitä ei enää pidetty jätinkirkkoina.[1][2][3][4] Arkeoastronomiaan erikoistunut tutkija Marianna Ridderstad nimitti kuitenkin vuonna 2009 muodostelmaa jätinkirkoksi.[5]

Alueella ei ole tehty tarkempia arkeologisia tutkimuksia, mutta se on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Seljeksentien eteläpuolinen Ollisbackenin alue on merkitty maastoon kuparisella Muinaismuisto-kyltillä, mutta alue jatkuu myös tien pohjoispuolelle.

Kaivellun kiviröykkien keskellä seisova kallellaan oleva kivipaasi

Lähteet

  1. ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Nedervetil-Ollisbacken Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 12.12.2006. Museovirasto. Viitattu 14.9.2014.
  2. ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Nedervetil-Brantbacken Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.7.2006. Museovirasto. Viitattu 14.9.2014.
  3. ↑ Risla, Pentti: Tarkastuskertomus Brantbacken (pdf) (tarkastuskertomus) 2002. Pohjanmaan museo. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 14.9.2014.
  4. ↑ Miettinen, Mirja: Tarkastuskertomus Ollisbacken (pdf) (tarkastuskertomus) kulttuuriymparisto.nba.fi. 1996. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 14.9.2014.
  5. ↑ Ridderstad, Marianna: Pohjanmaan jätinkirkot ovat muinaisia aurinko-observatorioita. Tähdet ja avaruus, 4/2009.