Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Teerijärven kirkko:tä perusteellisesti ja löytää sen monet puolet ja sen vaikutuksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Teerijärven kirkko on aihe, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion, ja se on synnyttänyt lukuisia tutkimuksia, keskusteluja ja pohdintoja. Kautta historian Teerijärven kirkko:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnassa, ja se on vaikuttanut kaikkeen kulttuurista ja perinteistä talouteen ja politiikkaan. Tässä artikkelissa analysoimme Teerijärven kirkko:n eri näkökulmia sen kehityksestä ajan mittaan sen merkityksellisyyteen nykyään. Tavoitteena on valaista aihetta, joka herättää edelleen kiinnostusta ja kiistaa.
Teerijärven kirkko Terjärv kyrka |
|
---|---|
![]() Kirkko kesäkuussa 2017. |
|
Sijainti | Hästbackavägen 1, Teerijärvi, Kruunupyy |
Seurakunta | Kruunupyyn seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1774 |
Suunnittelija | Matti Honka 1774, Jaakko Kuorikoski 1877 |
Materiaali | puu |
Istumapaikkoja | 600 |
Tyylisuunta | myöhäinen klassismi |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Teerijärven kirkko (ruots. Terjärvs kyrka) on Kruunupyyn Teerijärvellä sijaitseva Matti Hongan 1774 rakentama tasavartinen sisäviisteinen puinen ristikirkko, jota Jaakko Kuorikoski uudisti perusteellisesti 1877. Myöhäistä klassismia edustavassa kirkossa on kahdeksankulmainen, päädyllinen keskuskuutio ja sen yläpuolella kupukattoinen lyhty. Sisäkatteena on puuholvaus. Kirkon pinta-ala on 418 neliötä ja istumapaikkoja siellä on noin 600 hengelle. Kirkon 25-äänikertaiset urut on valmistanut E. F. Walcker & Co. 1941, urkujen julkisivu on Petter Lybeckin uruista vuodelta 1881. Neliosaisen alttaritaulun osan Jeesus ristillä maalasi Lars Gallenius 1746 ja osat Paratiisi, Kristuksen syntymä ja Pyhä ehtoollinen Johan Backman 1777.[1] Tosin Pedersören seurakunnan kotisivujen mukaan taulut olisi maalannut Erik Westzynthius nuorempi.[2]
Kirkon kellotapuli rakennettiin 1701 ja siirrettiin paikalleen kirkon rakentamisen yhteydessä, sen nykyinen ulkoasu on pääpiirteissään vuodelta 1852.[3] Kellot ovat vuosilta 1815, 1897 ja 1911.[1]