Operaatio Neptunus

Operaatio Neptunus
	Osa Normandian maihinnousua
	Näkymä Yhdysvaltain laivaston maihinnousualuksesta rannalle.
Päivämäärä:	6.–30. kesäkuuta 1944
Paikka:	Pouppeville; Sainte-Honorine-des-Pertes; Saint-Laurent-sur-Mer; Vierville-sur-Mer; Arromanches-les-Bains; Le Hamel; La Rivière-Saint-Sauveur ; Courseulles-sur-Mer; Saint-Aubin-sur-Mer; Bernières-sur-Mer; Saint-Aubin-sur-Mer; Langrune-sur-Mer; Luc-sur-Mer; Lion-sur-Mer; Hermanville-sur-Mer; Ouistreham; Normandia/Ranska
Lopputulos:	Liittoutuneiden voitto maihinnousualueen varmistuttua
Osapuolet
Yhdysvallat; Yhdistynyt kuningaskunta; Kanada; Vapaa Ranska; Puola	Saksa
Komentajat
Dwight Eisenhower (ylin komentaja); Bernard Montgomery (maavoimat); Bertram Ramsay (merivoimat); Trafford Leigh-Mallory (ilmavoimat)	Gerd von Rundstedt (ylin komentaja LÄNSI); Erwin Rommel (Armeijaryhmä B); Friedrich Dollmann (Saksan 7. armeija)
Vahvuudet
1 452 000 (25. heinäkuuta mennessä)	380 000 (23. heinäkuuta mennessä)
Tappiot
37 000 kaatunutta; 172 000 haavoittunutta tai kadonnutta	noin 200 000 kaatunutta tai haavoittunutta; 200 000 vangittua

Operaatio Neptunus (engl. Operation Neptune) oli liittoutuneiden toisessa maailmansodassa Luoteis-Ranskaan suunnatun hyökkäyksen operaatio Overlordin (suom. operaatio Valtaherra) ensimmäinen vaihe, jossa piti turvata maihinnousulla luotu sillanpää Ranskan rannikolla. Operaatio nimettiin roomalaisten vedenjumalan Neptunuksen mukaan.

Maihinnousu alkoi 6. kesäkuuta 1944 ja se jakautui kahteen osaan maahanlaskuihin ja varsinaiseen maihinnousuun. Hyökkäysjoukkojen sivustojen turvaamiseksi Yhdysvallat teki maahanlaskun oikeanpuoleisen sivustan oikealle puolelle lännessä ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä Kanada vasemman puoleisen sivustan vasemmalle puolelle idässä. Hyökkäys yllätti rannikolla olleet saksalaiset joukot.

Yli 6 000 alusta olisi mukana invaasiossa amiraali Sir Bertram Ramsayn alaisuudessa – mukaan lukien vajaat 5 000 maihinnousualusta, kuusi taistelulaivaa, neljä panssaritykkivenettä, 23 risteilijää, 104 hävittäjää sekä 152 saattoalusta.^[3]

Harhautusoperaatiot

Operaation salaamiseksi toteutettiin monimutkainen operaatio Bodyguard, jonka tehtävänä oli salata operaation todellinen kohde. Salausoperaatio alkoi jo kuukausia ennen varsinaista operaatiota ja se päättyi varsinaisen operaation suojaamiseen. Operaatiolla saatiin saksalaiset uskomaan, että maihinnousu tehtäisiin Pas-de-Calaisiin.

Osana harhautusta toteutettiin operaatio Fortitude, jossa George S. Pattonin johtaman fiktiivisen Yhdysvaltain 1. armeijaryhmän uskoteltiin tekevän maihinnousun Doverin salmesta Pas-de-Calaisiin. Operaation tuloksena saksalaiset eivät uskaltaneet siirtää alueen joukkoja Normandiaan pelätessään varsinaisen maihinnousun tuloa alueelle.

Maihinnousun aikana Operaatio Taxablessa Kuninkaallisten ilmavoimien Avro Lancaster -pommikoneet pudottivat Cap d’Antiferissa alumiinisuikaleita kuvaamaan ilmahyökkäystä saksalaisten tutkille. Laivojen osalta hinattiin moottori- ja torpedoveneillä heijastinilmapalloja kuvaamaan laivojen Englannin kanaalin ylitystä Ranskaan. Vastaava operaatio oli operaatio Glimmer, jossa Short Stirling -pommituskoneista pudoteltiin alumiinisuikaleita Boulognen edustalla.

Merikuljetus

Operaation ensimmäisen vaiheen alkuosan, 130 000 sotilaan ja ensimmäisen vaiheen jatko-osan, 45 000 sotilaan, kuljettaminen Englannin kanaalin ylitse vaati melkoisesti laivastovoimaa niin joukkojen ja sotatarvikemateriaalin kuljettamiseen kuin kuljetuksen suojaamiseenkin tulivoimaisin aluksin sekä ilmaylivoiman. Kesäkuun loppuun mennessä oli näiden 175 000 sotilaan lisäksi kuljetettu lisää sotilaita, jolloin kuljetettujen sotilaiden määrä ylitti 800 000 sotilasta.^[4]

Läntinen laivasto-osasto

Omaha-rannan tulituki

Omaha-rannalle osoitettiin runsaasti laivastotukea, koska Omaha-rannan länsipuolella oli raskaita ja järeitä saksalaisia rannikkotykkejä.

Saksalaisten patterit

Omaha-rannalle maihinnousivat yhdysvaltalaiset. Maihinnousualueen oikealla puolella, sen länsipuolella, oli kaksi saksalaista rannikkopatteria, Azevillen patteri, joka virallisesti saksaksi oli nimeltään Stützpunkt 133 ja Crisbecq-Saint-Marcoufin patteri.

Jälkimmäisen patterin rakensi organisaatio Todt 1942, mutta Normandian maihinnousuun mennessä vain kaksi sen suunnitellusta neljästä bunkkerista oli saatu rakennetuiksi. Patterialueen miehitti Oberleutnant Walter Ohmsenin johtama Saksan maavoimien rannikkotykistörykmentti 1261:n 3. patteri. Kahdessa kasematissa oli yhteensä kaksi Skodan 210 mm:n rannikkotykkiä ja avoimen taivaan alla yksi Skodan 210 mm:n tykki sekä kaksi 155 mm:n tykkiä. Patterin omasuojaksi oli sille osoitettu kuusi 75 mm:n ilmatorjuntatykkiä, joiden lisäksi vielä automaattiaseita. Liittoutuneet pommittivat patteria 19. huhtikuuta 1944 alkaen 5. kesäkuuta 1944 800 tonnilla lentopommeja ja 6. kesäkuuta 1944 lisäksi 600 tonnilla.^[5]

Tyyppi 6. kesäkuuta 1944	sota-alus	joukko	lisätieto
FNFL Montcalm	Vapaan Ranskan laivaston La Galissonnière -luokan kevyt risteilijä	taisteluosasto O^[6]	kontra-amiraali Robert Jaujardin lippulaiva
FNFL Georges Leygues	Vapaan Ranskan laivaston La Galissonnière -luokan kevyt risteilijä	taisteluosasto O^[6]
HMS Bellona	Bellona-luokan ilmatorjuntaristeilijä	taisteluosasto O
HMS Erebus	Erebus-luokan monitorialus	taisteluosasto O
USS Nevada	Nevada -luokan taistelulaiva	taisteluosasto O
USS Texas	New York -luokan taistelulaiva	taisteluosasto O
	risteilijä	taisteluosasto O
	risteilijä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O
	hävittäjä	taisteluosasto O

Azevillessa on saksalaiseen rannikkopatteriin liittyvä museo. Bunkkerin lävitse lensi USS Nevadan 356 mm:n kranaatti, joka ei räjähtänyt bunkkerin sisällä.^[7]

Itäinen laivasto-osasto

Sword-rannan tulituki

Tyyppi 6. kesäkuuta 1944	sota-alus	joukko	lisätieto
HMS Ramillies	Revenge-luokan taistelulaiva	taisteluosasto S^[6]	erityistehtävänä tuhota Bernevillen patteri
HMS Warspite	Queen Elizabeth-luokan taistelulaiva	taisteluosasto S	tulialueena Villerville^[8] ja muita kohteita Sword-rannan ulkopuolella.

Juno-rannan tulituki

Tyyppi 6. kesäkuuta 1944	sota-alus	joukko	lisätieto
FNFL La Combattante	Vapaan Ranskan laivaston Hunt-luokan saattuehävittäjä	taisteluosasto J^[6]

Muut taistelualukset

Tyyppi 6. kesäkuuta 1944	sota-alus	joukko	lisätieto
HMS Eglinton	Hunt-luokan hävittäjä
HMS Largs
HMS Prince Baudouin	alkujaan belgialainen
HMS Ramillies	taistelulaiva
HMCS Prince Henry	alkujaan matkustajalaiva ^[9]
USS Bayfield
USS Shubrick

Maahanlasku- ja maihinnousujoukkojen ryhmitys edeltävänä yönä ja hyökkäyspäivänä

Ranta-alue 6. kesäkuuta 1944	Rannikkokunnat	Liittoutuneiden maahanlaskujoukko	Liittoutuneiden maihinnousujoukko	Lähtöalue	Saksalaisten ja saksalaisten joukossa taistelevien georgialaisten ja puolalaisten joukko	Lähtöalue
Utah-rannan oikea sivusta Utah-ranta - Peter-kaista - Queen-kaista - Roger-kaista - Sugar-kaista - Tare-kaista - Uncle-kaista - Victor-kaista - William-kaista	Pouppeville	Yhdysvaltain 82. maahanlaskudivisioona Yhdysvaltain 101. maahanlaskudivisioona	joukko B - Yhdysvaltain 29. divisioona joukko U - Yhdysvaltain 4. divisioona		Saksan 709. jalkaväkidivisioona Saksan 91. jalkaväkidivisioona Saksan 243. jalkaväkidivisioona	Varrevillen seutu
Omaha-ranta - Able-kaista - Baker-kaista - Charlie-kaista - Dog-kaista - Easy-kaista - Fox-kaista - George-kaista	Vierville-sur-Mer Moulines Saint-Laurent-sur-Mer Colville-sur-mer Sainte-Honorine-des-Pertes		joukko O - Yhdysvaltain 1. divisioona	Portlandin saari	Saksan 352. jalkaväkidivisioona
Gold-ranta - How-kaista - Item-kaista - Jig-kaista - King-kaista	Arromanches-les-Bains Le Hamel Ryes Asnelles Bazenville Esquay-sur-Seulles Meuvaines La Rivière-Saint-Sauveur Ver-sur-Mer Crépon Vaux-sur-Seulles Sainte-Croix-Grand-Tonne		joukko G		Saksan 352. jalkaväkidivisioona
Juno-ranta - Love-kaista - Make-kaista - Nan-kaista	Graye-sur-Mer -> Banville ->-> Creully ->->-> Le Fresne-Camilly Courseulles-sur-Mer Bernières-sur-Mer Saint-Aubin-sur-Mer		joukko J - kanadalaisia - Graye-sur-Mer - kanadalaisia - Bernières-sur-Mer - kanadalaisia - Saint-Aubin-sur-Mer		Saksan 716. jalkaväkidivisioona
Sword-ranta - Oboe-kaista - Peter-kaista - Queen-kaista - Roger-kaista	Saint-Aubin-sur-Mer Langrune-sur-Mer Luc-sur-Mer Lion-sur-Mer Hermanville-sur-Mer Ouistreham		joukko S - Saksan 21. Ps.D. - Luc-sur-Mer - Saksan 21. Ps.D. - Lion-sur-Mer - brittejä - Lion-sur-Mer - brittejä - Hermanville-sur-Mer - brittejä - Ouistreham		Saksan 716. jalkaväkidivisioona	Saksan 21. Ps.D. - Caen
Sword-rannan vasen sivusta Band - Able-kaista - Baker-kaista - Charlie-kaista - Dog-kaista ^[10]		Britannian 6. prikaati Britannian 5. laskuvarjoprikaati Britannian 5. laskuvarjoprikaati ja Kanadan 1. laskuvarjoprikaati Britannian 9. laskuvarjoprikaati				Amfrevillen seutu Bréville-les-Montsin seutu Varavillen seutu Touffrévillen seutu

Alkuperäisissä operaatiokartoissa ovat alueiden nimet ovat Utah-alue, Omaha-alue, Gold-alue, Juno-alue ja Sword-alue, englanniksi Utah area, Omaha area, Gold area, Juno area ja Sword area. Kuitenkin lehdistössä ja sitten kirjallisuudessa alettiin käyttää nimitystä Utah-ranta, Omaha-ranta, Gold-ranta, Juno-ranta ja Sword-ranta, englanniksi Utah Beach, Omaha Beach, Gold Beach, Juno Beach ja Sword- Beach. Suomenkielisesti on käytetty usein rantojen englanninkielistä nimeä, mutta Jorma-Veikko Sappisen vuoden 2009 Antony Beevorin kirjan Normandia 1944 -käännöksessä nimien yleisnimiosa on suomeksi.^lähde?

Ensimmäisten päivien tappiot

Liittoutuneiden tappiot 6.–20. kesäkuuta 1944	Kokonaistappiot	vuorokausitappio	kaatuneet	vuorokausitappio	haavoittuneet	vuorokausitappio	kadonneet	vuorokausitappio
Britit	13 572	905	1 842	123	8 599	573	3 131	209
Kanadalaiset	2 815	188	363	24	1 359	91	1 093	73
Yhdysvaltalaiset	24 162	1 611	3 082	205	13 121	875	7 959	531 ^[11]
Yhteensä	40 549	2 703	5 287	352	23 079	1 539	12 183	812 ^[11]

Saksalaiset joukot

Jalkaväkijoukot

36 jalkaväkidivisioonaa

Normandian sektori

Saksan LXVII (68. armeijakunta)
kenraali Gustav-Adolf von Zangen
Saksan LXXXIV (84.) armeijakunta
- kenraaliluutnantti (kuolemansa 12. kesäkuuta 1944 jälkeen 24. kesäkuuta 1944 tykistökenraali) Erich Marcks

Kanaalisaaret

Saksan 319. jalkaväkidivisioona

Panssarijoukot ja panssarijääkärijoukot

Brittien rintamalohko

panssaridivisioona Lehr
- kenraaliluutnantti Fritz Bayerlein
2. panssaridivisioona
- kenraaliluutnantti vapaaherra Heinrich von Lüttwitz
21. panssaridivisioona Panzerkampfwagen IV:llä varustettuna
- kenraaliluutnantti Edgar Feuchtinger
1. SS-panssaridivisioona Leibstandarte Adolf Hitler
12. SS-panssaridivisioona Hitler Jugend
9. SS-panssaridivisioona Hohenstaufen
10. SS-panssaridivisioona Frundsberg
kaksi Panzerkampfwagen VI ”Tiger”-pataljoonaa

Yhdysvaltalaisten rintamalohko

Lähteet

↑ Zetterling, s. 32: "On 25 July there were 812,000 US soldiers and 640,000 British in Normandy."
↑ Zetterling, s. 32: "When Operation Cobra was launched, the Germans had brought to Normandy about 410,000 men in divisions and non-divisional combat units. If this is multiplied by 1.19 we arrive at approximately 490,000 soldiers. However, until July 23, casualties amounted to 116,863, while only 10,078 replacements had arrived."
↑ Antony Beevor: Normandia 1944. WSOY Helsinki 2009. Luku 6 Armada ylittää kanaalin, s. 83. Suom. Jorma-Veikko Sappinen. ISBN 978-951-0-35306-6
↑ Lindfors, Jukka & Yli-Ojanperä, Elina: Normandian maihinnousu arkistonauhojen kertomana Yle Elävä arkisto. 5.6.2017. Viitattu 5.6.2019.
↑ The Guns of Saint Marcouf (German Costal-Batteries Crisbecq and Azeville) The German Gun Batteries in Normandy. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 5.6.2019 (englanniksi).
↑ ^a ^b ^c ^d Free France forces on D-Day in Normandy Free France forces on D-Day. Viitattu 5.6.2019 (englanniksi).
↑ babarikado: WWII Azeville Battery - About the 356mm navy shell Youtube. 8.1.2010. Viitattu 5.6.2019 (englanniksi).
↑ Based on Image:Naval Bombardments on D-Day.png - HMS Arethusa and Merville marked Wikipediaan tallennettu kuva kartasta. Viitattu 5.6.2019 (englanniksi).
↑ HMCS Prince Henry... Armed Merchant Cruiser at war Macsnavylinks.ca. Arkistoitu 14.12.2007. Viitattu 5.6.2019 (englanniksi).
↑ Seekrieg 1944, Juni Württembergische Landesbibliothek Stuttgart. 15.3.2019. Viitattu 5.6.2019 (saksaksi).
↑ ^a ^b Beevor, s. 160

[1] Zetterling, s. 32: "On 25 July there were 812,000 US soldiers and 640,000 British in Normandy."

[2] Zetterling, s. 32: "When Operation Cobra was launched, the Germans had brought to Normandy about 410,000 men in divisions and non-divisional combat units. If this is multiplied by 1.19 we arrive at approximately 490,000 soldiers. However, until July 23, casualties amounted to 116,863, while only 10,078 replacements had arrived."

[3] Antony Beevor: Normandia 1944. WSOY Helsinki 2009. Luku 6 Armada ylittää kanaalin, s. 83. Suom. Jorma-Veikko Sappinen. ISBN 978-951-0-35306-6

[4] Lindfors, Jukka & Yli-Ojanperä, Elina: Normandian maihinnousu arkistonauhojen kertomana Yle Elävä arkisto. 5.6.2017. Viitattu 5.6.2019.

[5] The Guns of Saint Marcouf (German Costal-Batteries Crisbecq and Azeville) The German Gun Batteries in Normandy. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 5.6.2019 (englanniksi).

[Free.France.forces.on.D-Day-6] Free France forces on D-Day in Normandy Free France forces on D-Day. Viitattu 5.6.2019 (englanniksi).

[7] rikado: WWII Azeville Battery - About the 356mm navy shell Youtube. 8.1.2010. Viitattu 5.6.2019 (englanniksi).

[8] Based on Image:Naval Bombardments on D-Day.png - HMS Arethusa and Merville marked Wikipediaan tallennettu kuva kartasta. Viitattu 5.6.2019 (englanniksi).

[9] HMCS Prince Henry... Armed Merchant Cruiser at war Macsnavylinks.ca. Arkistoitu 14.12.2007. Viitattu 5.6.2019 (englanniksi).

[10] Seekrieg 1944, Juni Württembergische Landesbibliothek Stuttgart. 15.3.2019. Viitattu 5.6.2019 (saksaksi).

[Nimetön-rF71-1-11] Beevor, s. 160

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]