Opiskelijakunta

Nykymaailmassa Opiskelijakunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sen merkitys näkyy sen synnyttämien keskustelujen määrässä sekä sen läsnäolossa yhteiskunnan eri alueilla. Poliittisella, sosiaalisella, taloudellisella tai kulttuurisella alalla Opiskelijakunta on perustavanlaatuinen rooli. Opiskelijakunta on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -alojen ihmisten huomion sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään aina uusien teknologioiden kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Opiskelijakunta:n eri ulottuvuuksia ja sen merkitystä nykyään.

Tämä artikkeli käsittelee ammattikorkeakoulun opiskelijayhteisöä. Lukion, kansalaisopiston ja muiden oppilaitosten opiskelijakunnista kerrotaan artikkelissa Oppilaskunta.
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Opiskelijakunta on julkisyhteisö, jonka jäseninä voivat olla ammattikorkeakoulun opiskelijat. Ammattikorkeakouluissa opiskelijakunta on osa ammattikorkeakoulua ja rinnastettavissa yliopistoissa toimiviin ylioppilaskuntiin.

Opiskelijakunta toimii jäsentensä yhdyssiteenä sekä pyrkii edistämään opiskeluun ja opiskelijoiden asemaan liittyviä pyrkimyksiä. Julkisoikeudellista toimintaa on opiskelijoiden edustajan valinta ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin monijäsenisiin hallintoelimiin. Siinä se edustaa kaikkia opiskelijoita, vaikka voi kerätä jäsenmaksuja vain jäseniltään.

Monet opiskelijakunnat huolehtivat myös opintojen ohjaukseen kuuluvasta opiskelijatuutoroinnista sekä urasuunnittelua ja työhön sijoittumista edistävästä rekrytointitoimintasta.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien toiminta perustuu ammattikorkeakoululain 42 a §:ään, joka tuli voimaan 1.8.2005. Ennen lain voimaantuloa ammattikorkeakouluissa on toiminut osin vastaavia tehtäviä hoitaneita opiskelijayhdistyksiä.

Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehallinto.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kattojärjestönä toimii Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry.

Opiskelijakunnan päätöksenteko

Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnasta ja hallinnosta huolehtivat vaaleilla valittava ylintä päätösvaltaa käyttävä edustajisto ja edustajiston valitsema käytännön toiminnasta päättävä hallitus. Lisäksi suurimmalla osalla opiskelijakunnista on palkattua henkilökuntaa, jota kutsutaan sihteeristöksi.

Ammattikorkeakoululain 42 a §:n lisäksi määräyksiä opiskelijakunnan toiminnasta annetaan opiskelijakunnan säännöissä. Säännöt vahvistaa ammattikorkeakoulun rehtori.

Jäsenyys

Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsenyys on vapaaehtoinen. Jäseneksi voivat liittyä kaikki tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta voi myös päättää hyväksyä muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita jäsenikseen. Ammattikorkeakoululain mukaan opiskelijakunnalla on oikeus määrätä jäsenille jäsenmaksu. Jäsenyteen sisältyy oikeus osallistua opiskelijakunnan päätöksentekoon sekä opiskelijakortti, joka oikeuttaa moniin opiskelija-alennuksiin.

Katso myös

Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat