Paliskunta

Alla esitellyssä artikkelissa Paliskunta:n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään analysoidaan. Lisäksi tarkastellaan sen vaikutuksia eri aloilla sosiaalisista tieteellisiin, mukaan lukien kulttuuriset ja taloudelliset näkökohdat. Pyrimme tarjoamaan kattavan ja globaalin näkemyksen Paliskunta:stä, jotta lukija ymmärtää sen merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme syventymään eri näkökohtiin, jotka määrittelevät Paliskunta:n, tarjoamalla yksityiskohtaista ja ajan tasalla olevaa tietoa tästä laajasta ja monipuolisesta aiheesta.

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Vaadin ja vasa Kiimingin paliskunnan alueella Hillatien varressa Utajärvellä, elokuussa 2008.

Paliskunta (pohjoissaameksi bálggus; inarinsaameksi palgâs; koltansaameksi paalǥâskåʹdd; ruots. renbeteslag) on poronhoitoalueen paikallisorganisaatio. Poronhoitolain mukaan paliskunnan muodostavat poronhoitoalueella asuvat poronomistajat, joiden poroja hoidetaan paliskunnan alueella. Laki toteaa myös, että paliskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että paliskunnan osakkaiden porot hoidetaan paliskunnan alueella ja että paliskunnan osakkaiden harjoittamaan poronhoitoon kuuluvat työt tulevat tehdyiksi. Vuonna 2006 paliskuntia oli 56. Näistä 40 oli Lapin ja 16 Oulun läänissä.

Paliskunnat muodostavat Paliskuntain yhdistyksen.

Katso myös

Aiheesta muualla