Orustin kunta
Seuraavassa artikkelissa aiomme syventyä Orustin kunta:een, aiheeseen, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena useiden vuosien ajan. Orustin kunta on aihe, joka kattaa monia näkökohtia ja jolla on erilaisia ulottuvuuksia, joita kannattaa tutkia. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan asti Orustin kunta on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa yritämme käsitellä Orustin kunta:tä eri näkökulmista, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Toivomme, että tämä analyysi rikastuttaa Orustin kunta-tietoa ja toimii lähtökohtana tulevalle tutkimukselle ja pohdinnalle.
| Orustin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Bohuslän |
| Keskustaajama | Henån |
| Kuntakoodi | 1421 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 386,49 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 15 345 |
| – Väestötiheys | 39,7 as./km² |
Orustin kunta (ruots. Orusts kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Henån.[3]
Kunnan maapinta-ala on 386,49 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 345 henkeä (31.12.2021).[2]
Kuntaan kuuluu Ruotsin kolmanneksi suurin saari Orust ja joitain pienempiä saaria ja luotoja, kuten Flatön, Lyrön, Härmanö, Gullholmen, Käringön ja Malö.
Vuonna 2007 kunnassa oli 56,47 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 14,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan alueelle perustettiin 10 maalaiskuntaa, joista jokainen vastasi entistä pitäjää. Vuonna 1886 perustettiin Gullholmenin, Käringönin ja Mollösundin taajaväkiset yhdyskunnat samannimisiin maalaiskuntiin sekä Hälleviksstrand Morlandan maalaiskuntaan. Vuonna 1892 Morlandan maalaiskunnasta erotettiin Skaftön maalaiskunta, joka kuuluu nykyään Lysekilin kuntaan. Ellösin taajaväkinen yhdyskunta perustettiin vuonna 1893. Morlandaan perustettiin vuonna 1910 vielä Edshultshallin ja Stockenin taajaväkiset yhdyskunnat.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Tegneby (Röra, Stala ja Tegneby)
- Myckleby (Långelanda, Myckleby ja Torp)
- Morlanda (Gullholmen, Käringön, Mollösund ja Morlanda)
Vuonna 1962 Myckleby ja Tegnaby yhdistettiin Östra Orustin maalaiskunnaksi. Taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin vuosina 1956–1970. Niistä Mollösund säilyi pisimpään ja lakkautettiin viimeisten joukossa koko Ruotsissa. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Orustin kunta yhdistämällä Östra Orustin ja Morlandan maalaiskunnat.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 072 | 7,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 200 | 1,3 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 868 | 5,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 12 870 | 85,7 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 124 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 80 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 188 011 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 180 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 18,0 %
- 18–64-vuotiaat: 57,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 24,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,9 | 2,7 | |
| jalostus | 30,8 | 30,6 | |
| palvelut | 62,7 | 65,0 | |
| tuntematon | 2,5 | 1,8 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 5 272 | 7 325 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 72,0 | ||
Taajamat
Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 37,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 544 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Henån | 1 816 |
| 2 | Svanesund | 1 518 |
| 3 | Ellös | 998 |
| 4 | Varekil | 602 |
| 5 | Svanvik | 293 |
| 6 | Mollösund | 236 |
| 7 | Hälleviksstrand | 214 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Dalby (östra delen)
- Gullholmen
- Hals
- Hjälperöd
- Käringön
- Nösund
- Slussen
- Stenshult
- Stocken
- Timmerhult och Torp
- Torp
- Vindön
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Orustin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 6 | 7 | 9 | 8 | 6 | 8 | 6 | 8 | 6 | 8 | 9 | 7 | 7 | ||
| Keskustapuolue | 13 | 14 | 13 | 11 | 10 | 9 | 8 | 6 | 5 | 6 | 7 | 4 | 5 | 6 | ||
| Liberaalit | 8 | 7 | 7 | 4 | 7 | 7 | 6 | 3 | 4 | 6 | 5 | 5 | 5 | 3 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 2 | 0 | 3 | 3 | 3 | 1 | 1 | 2 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 4 | 3 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 13 | 14 | 14 | 15 | 14 | 15 | 11 | 12 | 12 | 13 | 12 | 11 | 10 | 9 | ||
| Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 2 | 2 | 4 | 3 | 2 | 1 | 2 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 4 | 6 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 10 | 3 | 2 | 1 | 6 | 3 | 3 | ||
| Yhteensä [21] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | ||
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Gullholmenin piiri
- Käringönin piiri
- Långelandan piiri
- Mollösundin piiri
- Morlandan piiri
- Mycklebyn piiri
- Röran piiri
- Stalan piiri
- Tegnebyn piiri
- Torpin piiri (Bohuslän)
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Tegneby
- Röra
- Stala
- Långelanda
- Myckleby
- Torp
- Morlanda
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Gullholmen
- Käringön
- Långelanda
- Mollösund
- Morlanda
- Myckleby
- Röra
- Stala
- Tegneby
- Torp
Kirkot
-
Hälleviksstrandin kirkko -
Käringönin kirkko -
Långelandan kirkko -
Mollösundin kirkko -
Morlandan kirkko -
Mycklebyn kirkko -
Röran kirkko -
Stalan kirkko -
Tegnebyn kirkko -
Torpin kirkko
Lähteet
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.5.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Henån Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.5.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
