Nykyään Osbyn kunta on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Osbyn kunta:stä on tullut keskustelun ja keskustelun keskipiste sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään aina taloudelliseen, kulttuuriseen ja politiikkaan. Tekniikan ja globalisaation myötä Osbyn kunta on saavuttanut merkityksen, joka ylittää rajat ja vaikuttaa kaikenikäisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Osbyn kunta:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaan.
Osbyn kunta | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() |
|
Valtio |
![]() |
Lääni | Skånen lääni |
Maakunta | Skåne |
Keskustaajama | Osby |
Kuntakoodi | 1273 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 576,38 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 13 269 |
– Väestötiheys | 23,0 as./km² |
Osbyn kunta (ruots. Osby kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Osby.[3]
Kunnan maapinta-ala on 576,38 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 13 269 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 21,24 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Osbyn maalaiskuntaan perustettiin Osbyn taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1887. Se erotettiin vuonna 1937 Osbyn kauppalaksi. Lisäksi Örkenedin maalaiskuntaan perustettiin Lönsbodan taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1928. Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia Osbyn kauppalaan eikä Loshultin, Osbyn ja Örkenedin maalaiskuntiin. Verum, Visseltofta ja Vittsjö yhdistettiin kuitenkin Vittsjön "suurkunnaksi". Vuonna 1962 Osbyn maalaiskunta liitettiin Osbyn kauppalaan. Osbyn kauppala muutettiin Osbyn kunnaksi vuonna 1971, jolloin Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Osbyn kuntaan liitettiin vielä Loshultin ja Örkenedin kunnat sekä Visseltoftan seurakunta jaetusta Vittsjön kunnasta.
Nykyinen vaakuna on entisen Osbyn kauppalan vaakuna. Myös kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 819 | 14,0 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 357 | 2,8 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 663 | 5,1 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 10 115 | 78,1 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 77 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 74 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 175 981 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 83 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 3,8 | 3,6 | |
jalostus | 28,6 | 30,5 | |
palvelut | 65,6 | 64,2 | |
tuntematon | 2,1 | 1,7 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 4 499 | 5 637 | |
työpaikkaomavaraisuus | 79,8 |
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 75,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 079 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Osby | 7 157 |
2 | Lönsboda | 1 903 |
3 | Killeberg | 585 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista Marklunda on sittemmin kasvanut yhteen Osbyn taajaman kanssa.[17]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Osbyn kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 5 | 6 | 4 | 3 | 4 | 4 | 5 | 4 | 6 | 6 | 5 | 6 | ||
Keskustapuolue | 12 | 11 | 9 | 8 | 6 | 6 | 5 | 6 | 6 | 7 | 6 | 7 | 5 | 7 | ||
Liberaalit | 2 | 3 | 3 | 2 | 3 | 3 | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | ||
Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 17 | 16 | 16 | 17 | 18 | 18 | 16 | 19 | 16 | 19 | 17 | 16 | 16 | 14 | ||
Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | 0 | 2 | 1 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 5 | 9 | 10 | ||
Muut | 3 | 4 | 6 | 5 | 7 | 8 | 10 | 8 | 8 | 4 | 4 | 2 | 0 | 0 | ||
Yhteensä [20] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.